Sukukansojen ystävien Facebook-sivu avattu

Sukukansojen ystävät on avannut sivunsa Facebookissa. Sivu toimii järjestömme virallisena tiedotuskanavana. Tykkäämällä sivusta voit seurata ajantasaisesti uralilaisten kansojen yhteistyöhön liittyviä uutisia niin Suomesta kuin muualtakin ja samalla oppia uutta uralilaisista kielistä ja kansoista.

Sukukansojen ystävien Facebook-sivu löytyy osoitteesta www.facebook.com/sukukansojenystavat

Alkuperäiskansakiertueella Pohjolassa

Hei! Kuten tässä blogissa aiemmin kirjoittelin, osallistuin Sukukansojen ystävien hallituksen edustajana Road map for the Northern Partnership of Indigenous peoples -projektiin 19.–31.10.2012. Projekti koostui useasta tapaamisesta ja neuvottelusta kolmessa eri Pohjoismaassa. Matkaseurueessa oli edustajia kansalaisjärjestöistä Karjalan ja Komin tasavalloista, Permin aluepiiristä, Muurmanskin alueelta sekä Leningradin alueelta. Kaikkia osallistujia yhdisti se, että heidän edustamansa järjestöt työskentelevät suomalais-ugrilaisten vähemmistökansojen parissa.

Itse edustin matkalla Sukukansojen ystävien lisäksi myös MAFUNia, Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liittoa (www.mafun.info), joka on suomalais-ugrilaisten nuorisojärjestöjen kattojärjestö. MAFUNille matka oli tärkeä siinä mielessä, että liitto pyrkii kehittämään toimintaansa ja hankkimaan kontakteja saamelaisiin ja kveeneihin. Toiveissa on, että kun MAFUNin seuraava kongressi pidetään Helsingissä tulevana kesänä, liittyisi MAFUNiin myös uusia jäsenjärjestöjä Skandinaviasta. MAFUN aikoo myös saada suomalais-ugrilaisia kansoja näkyvämmin esille alkuperäiskansojen parissa tehtävän kansainvälisen yhteistyön piirissä (mm. YK:ssa), ja myös siltä kannalta Road map -projekti oli MAFUNille hyvin tärkeä.

Projektimatkan aikana vierailimme Oulussa, Inarissa, Tromssassa (kuva yllä) ja Kööpenhaminassa.

Tässä kirjoituksessa kerron matkan viimeisten päivien ohjelmasta Kööpenhaminassa sekä listaan omia ajatuksiani ja tulevaisuuden näkymiä hankkeen pohjalta.

Kööpenhamina alkuperäiskansojen silmin

Vaikka Kööpenhamina on muutenkin mielenkiintoinen ja hieno kaupunki, osoittautui se myös meidän projektimme näkökulmasta erityisen kiinnostavaksi paikaksi. Joku saattaisi kysyä, miten Kööpenhamina liittyy suomalais-ugrilaisiin kansoihin; eihän se suoraan mitenkään liity (varsinkaan kun Norja saamelaisine ja itämerensuomalaisine alueineen irrotettiin Tanska-Norjan unionista jo lähes 200 vuotta sitten), mutta kaupunki on alkuperäiskansamielessä merkittävä paikka. Kööpenhaminassa nimittäin toimii useita alkuperäiskansojen parissa työtä tekevää järjestöä. Näitä ovat muun muassa IWGIA (International Work Group for Indigenous Affairs http://www.iwgia.org/) sekä NORDECO (Nordic Agency for Development and Ecology http://www.nordeco.dk/), joiden edustajia kävimme tapaamassa. Molemmilta järjestöiltä saimme hyviä ja avartavia neuvoja ja vinkkejä tulevaa toimintaamme ja suomalais-ugrilaista yhteistyötä koskien. IWGIAn kanssa oli myös konkreettista puhetta siitä, että tulevaa alkuperäiskansaraporttia ajatellen voisi MAFUN tuottaa tietoa suomalais-ugrilaisten kansojen tilanteesta.

IWGIAa tapaamassa

Lisäksi vierailimme Arktisen neuvoston alkuperäiskansasihteeristössä (http://www.arcticpeoples.org), jossa saimme kuulla alkuperäiskansojen osallistumisesta Arktisen neuvoston työskentelyyn, ja Grönlannin edustustossa, jossa meille kerrottiin Grönlannin laajasta itsehallinnosta. Maalla on hyvin laaja autonomia, ja oikeastaan vain ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja poliisiasioista päättäminen kuuluu Tanskalle. Mielenkiintoisen mutta harmittavan lyhyen vierailun aikana kävi myös ilmi, että Tanskassa (siis Grönlannin ulkopuolella) asuu n. 10 000 grönlantilaista inuittia, ja tämän takia kaikista suuremmista kaupungeista löytyy grönlantitaloja eli grönlantilaisyhdistysten ylläpitämiä kulttuurikeskuksia, jossa ekspatriaattigrönlantilaiset voivat tavata tuttaviaan ja puhua omaa kieltään. Päätimme käydä Kööpenhaminassa tällaisessa talossa.

Grönlantitalo oli mukava paikka, ja onneksi satuimme paikalle juuri tiistaipäivänä, jolloin oli tarjolla herkullista grönlantilaista ruokaa. En ollut koskaan ennen maistanut myskihärkää, mutta nyt tuli todettua, että sen liha on oikein herkullista. Muutenkin talossa tuntui mainitsevan hyvä meininki, paikalla oli paljon gröönlantilaisia ja talosta löytyi gröönlanninkielisiä sanomalehtiä.

Vaikka manner-Tanskassa asuvat grönlantilaiset ovat aktiivista porukkaa, kertoi Grönlannin hallituksen edustaja meille, ettei elämä tällä kaukana kotoaan elävällä vähemmistöllä ole aina helppoa, vaan monet tanskangrönlantilaiset kärsivät esimerkiksi masennuksesta. Siitäkin huolimatta kaupunkigrönlantilaisten tilanne ja erityisesti näkyvyys näytti aika hyvältä verrattuna esimerkiksi kaupunkisaamelaisiin. Saamelaisillahan on kaikissa Pohjoismaissa samantyylinen tilanne kuin Kööpenhaminan grönlantilaisilla, tosin sillä erolla, että saamelaisista suurin osa asuu muualla kuin perinteisellä saamelaisalueella. Grönlantilaisisten suuri enemmistö asuu sentään kotisaarellaan.

En ole lainkaan tutustunut Oslon tai Tukholman kaupunkisaamelaisten elämään, mutta ainakin Helsingissä saamelaiset ovat järjestöistään huolimatta paljon näkymättömämpiä kuin grönlantilaiset Kööpenhaminassa. Etsiessämme Grönlantitaloa Kööpenhaminan keskustassa kysyimme neuvoa joltain vastaantulleelta tanskalaiselta, joka osasi neuvoa meidät perille. Helsingissä ei vastaantulija välttämättä edes tietäisi, että saamelaisia on olemassa, saati että heitä elää Helsingissä suuri joukko. Olisi mukavaa, jos jonain päivänä Helsingissä voisi toimia aktiivinen Saamelaistalo kööpenhaminalaiseen tyyliin.

Matkan aikana syntyneitä mietteitä

Projektin otsikossa oli maininta alkuperäiskansoista (indigenous peoples), ja monet tapaamistamme potentiaalisista yhteistyökumppaneista ovat alkuperäiskansojen kanssa työtä tekeviä järjestöjä. Myös Venäjän suomalais-ugrilaisilta alueilta tulleet matkatoverini edustavat nimenomaan Venäjän alkuperäiskansoja – ainakin niin luulisi. Venäjän lainsäädännön mukaan näin ei kuitenkaan ole, sillä kyseisessä maassa on olemassa omalaatuisia alkuperäiskansamääritelmiä. Venäjällä pohjoisiin alkuperäiskansoihin luetaan kansat, joihin kuuluu alle 50 000 ihmistä. Tästä syystä esimerkiksi komit, komipermjakit tai karjalaiset eivät kuulu alkuperäiskansoihin. Esimerkiksi vepsäläiset sen sijaan kuuluvat.

Lienee sanomattakin selvää, ettei tällainen lukumäärään perustuva määrittely perustu mihinkään tieteelliseen totuuteen tai minkään kansan “alkuperäisyyteen”, vaan määritelmä on peräisin venäläisiltä poliitikoilta. Tällainen alkuperäiskansamääritelmä estää tehokkaasti Venäjällä asuvien ja venäläisestä näkökulmasta liian runsaslukuisten kansojen osallistumisen maailman muiden alkuperäiskansojen kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Vaikka projektin rasittavin osa eli kiertue on ohi, jatkuu projekti vielä helmikuussa, kun Petroskoissa järjestetään päätösseminaari. Seminaariin on tarkoitus kutsua projektin aikana tavattuja partnereita, joiden kanssa keskustellaan konkreettisista yhteistyöideoista. Joku saattaakin huomauttaa, ettei Road map -matkan aikana saatu kovinkaan paljon konkreettisia projekteja käynnistettyä, mutta matkan tarkoitus oli pikemmin luoda kontakteja ja tutustua uusiin potentiaalisiin partnereihin. Nyt kun kontaktit on luotu, voidaan helmikuun seminaariin mennessä kehittää hyviä ideoita, joiden pohjalta saadaan alkuperäis- ja vähemmistökansojen kieliä ja kulttuureita ylläpitävää toimintaa käyntiin eripuolilla suomalais-ugrilaista maailmaa.

Sampsa Holopainen

Tromssassa ja Kööpenhaminassa

Vierailumme Tromssassa oli mielenkiintoinen ja hyödyllinen. Perjantaina tutustuimme Tromssan yliopiston Saamentutkimuksen keskukseen, jossa on tarjolla opintoja saamelaisiin ja muihin alkuperäiskansoihin liittyen. Alkuperäiskansojen tutkimuksen kansainvälinen maisteriohjelma vaikutti hyvin mielenkiintoiselta, ja se olisi varmasti hyvä kokemus monille suomalais-ugrilaisissa järjestöissä toimiville aktiiveille.
      Lauantaina tapasimme Ruijan Kveeniliiton ja Kveeninuorten johtajistoa, kerroimme omista projekteistamme ja keskustelimme tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksista. Tavoitteena olisi saada Kveeninuoret mukaan MAFUNiin (Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liitto). Erityisesti Suomalais-ugrilaisen maailman kulttuuripääkaupunki -hanke tuntui kiinnostavan kveenejä. Mitään konkreettista yhteistyötä ei varsinaisesti saatu solmittua, mutta yhteyksiä varmasti pidetään tulevaisuudessa. Illalla tavattiin epävirallisissa merkeissä myös Norjan saamelaisia, joiden kanssa myöskin keskusteltiin yhteistyönäkymistä.
     Viimeisenä päivänä Tromssassa avasimme karjalaisia esittelevän valokuvanäyttelyn Tromssan museossa, minkä jälkeen lensimme Kööpenhaminaan, josta nyt kirjoittelen. Täällä olikin tänään maanantaina melko intensiivinen päivä: vierailimme IWGIA:ssa (International Work Group for Indigenous Affairs) ja Gröönlannin edustustossa sekä tapasimme Artkisen neuvoston alkuperäiskansasihteeristön edustajan. Erityisesti tapaaminen IWGIA:n kanssa oli hyödyllinen, sillä mukaan tarttui yhteistyöideoita, joista kerron tarkemmin vielä myöhemmin, sekä iso kasa kirjoja.
     Pahoittelen, että nämä blogikirjoitukset matkalta ovat olleet turhan vähäisiä ja suppeita. Lupaan kuitenkin kirjoittaa tänne kunnon loppuraportin vielä matkan jälkeen.

Sampsa Holopainen

Terveisiä pohjoisesta

Osallistun parhaillaan Sukukansojen ystävien edustajana The Road Map
for Northern Partnership of Indigenous Peoples -nimiseen hankkeeseen.
Hanke on Nuoren Karjalan järjestämä, ja rahoitus siihen on saatu Pohjoismaiden
ministerineuvostolta. Hankkeen puitteissa ryhmä nuoria järjestötoimijoita
Karjalan tasavallasta, Inkerinmaalta, Komista, Permin Komista ja Suomesta
tutustuu alkuperäis- ja vähemmistökansojen parissa toimivien järjestöjen ja
instituutioiden toimintaan Pohjois-Suomessa, Pohjois-Norjassa ja
Kööpenhaminassa. Tähän mennessä olemme käyneet Oulussa ja Inarissa, ja tänään saavuimme Tromssaan. Oulussa tapasimme Oulun kaupungin edustajan,
Suomalais-Ugrilaisten kirjallisuuksien seuran AFULin puheenjohtajan professori
Kari Sallamaan sekä yhden paikallisen kaupunkisaamelaisen ja muutamia
Suomi-Venäjä-Seuran paikallisia aktiiveja. Lyhyen Oulun-visiitin jälkeen
matkustimme Inariin, jossa vietimme muutaman päivän tutustuen Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston, Suomen saamelaisnuorten sekä Saamelaisalueen
koulutuskeskuksen toimintaan ja tapasimme myös Inarin kunnan edustajia ja muita
paikallisia aktiiveja. Samalla avasimme saamelaiskeskus Sajoksessa
valokuvanänäyttelyn, joka koostuu Seppo Tuomen lyydiläisaiheisista ja
karjalaisten nuorisoaktiivien karjalaisista valokuvista. Inarilaisille
yhteistyökumppaneille ja erityisesti Suomi-Venäjä-Seuran Pohjois-Suomen piirin
toiminnanjohtajalle Matti Ukkolalle kuuluu suuri kiitos onnistuneesta vierailusta
Inarissa.

Tromssassa meillä on ohjelmassa tapaamisia ja keskusteluja
kveeniläisaktivistien kanssa sekä vierailu Tromssan yliopistoon. Täältä
matkustamme vielä sunnuntaina Kööpenhaminaan, jossa tapahtuvasta ohjelmasta
päivittelen tänne myöhemmin.

Sampsa Holopainen

Finno-Ugric Design Day 20.10.2012

The Friends of the Finno-Ugric Peoples (Sukukansojen ystävät ry), the Youth Organization of Finno-Ugric Peoples MAFUN, the Estonian Academy of Arts and the NGO U-Turn are organising a seminar dedicated to Finno-Ugric design at the Museum of Cultures in Helsinki (Tennispalatsi, Eteläinen Rautatiekatu 8).

The Design Day will explore the opportunities and challenges associated with ethnically-influenced design, based on examples from Finno-Ugric peoples. At the event, Marimekko's Head of Fashion Design Noora Niinikoski will give a talk about the productisation of Finnish culture and folk traditions. Moreover, up-and-coming designers belonging to Finno-Ugric peoples (Sámi, Estonian, Udmurt) will present their work.

Please register for the event via e-mail or on Facebook, so that we know how much food to provide for lunch!

The event schedule will be as follows:

11:00 Introduction
11:30 Keynote speech: Noora Niinikoski, Head of Fashion Design, Marimekko
12:00 Break
12:15 Inka Laiti, Teacher, The Sámi Education Institute (the speech will be held in Finnish and it will be translated to Russian)
12:35 Piret Puppart, Estonian Academy of Arts
12:55 Polina Kubista, Fashion Designer, Udmurtia, Russia (the speech will be held in Russian and interpreted into English)
13:15 Lunch Break
13:45 Panel discussion
14:30 Concluding remarks

The Friends of the Finno-Ugric Peoples warmly welcome all event participants to continue the discussion at Villi Wäinö Beer House (Kalevankatu 4) at 4 pm. A Finno-Ugric concert will be organized in cooperation with the M. A. Castrén Society at the same venue
at 6 pm.

The Friends of the Finno-Ugric Peoples (Sukukansojen ystävät ry) is a Finnish organisation which raises awareness about Finno-Ugric peoples and languages. The organisation conducts projects both in Finland and in cooperation with other organisations in other Finno-Ugric regions.

Contact person:
Sakari Linden, Chairman, Sukukansojen ystävät ry
Tel. +358 (0)50 3037098
E-mail: fudesignday@gmail.com

Our Facebook group: http://www.facebook.com/groups/sukukansojenystavat/
The event page: http://www.facebook.com/events/457805844240557/

----------------------------------------------------------------------------------

Sukukansojen ystävät ry, Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liitto MAFUN, Viron taideakatemia ja U-Turn NGO järjestävät sukukansapäivänä lauantaina 20. lokakuuta 2012 klo 11-15 suomalais-ugrilaista designia käsittelevän tapahtuman. Tapahtuma järjestetään Kulttuurien museossa, Helsingissä (Tennispalatsi, Eteläinen Rautatiekatu 8). Tilaisuus on englanninkielinen.

Finno-Ugric Design Day käsittelee etnisvaikutteisen designin haasteita ja mahdollisuuksia. Tapahtumassa Marimekon pääsuunnittelija Noora Niinikoski kertoo suomalaisen kulttuurin ja kansanperinteiden tuotteistamisesta, minkä lisäksi suomalais-ugrilaisten kansojen (saamelaisten, virolaisten, udmurttien) nousevat suunnittelijat esittelevät tuotantoaan.

Lounastarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumaan tapahtumaan sähköpostilla (fudesignday@gmail.com) tai Facebookissa.

Tapahtuman aikataulu on seuraava:

11.00 Tilaisuuden avaus
11.30 Pääpuheenvuoro: Noora Niinikoski, pääsuunnittelija, Marimekko
12.00 Tauko
12.15 Inka Laiti, opettaja, Saamelaisalueen koulutuskeskus
12.35 Piret Puppart, Estonian Academy of Arts
12.55 Polina Kubista, muotisuunnittelija, Udmurtia, Venäjä (puhe pidetään venäjäksi ja tulkataan englantiin)
13.15 Lounastauko
13.45 Paneelikeskustelu
14.30 Päätössanat

Sukukansojen ystävät ry toivottaa kaikille tervetulleeksi jatkamaan keskustelua ravintola Villi Wäinöön (Kalevankatu 4) klo 16. Suomalais-ugrilainen konsertti järjestetään samassa tilassa yhteistyössä M. A. Castrénin seuran kanssa klo 18.

Sukukansojen ystävät ry on suomalainen kansalaisjärjestö, jonka tehtävänä on lisätä tietoisuutta suomalais-ugrilaisista kansoista ja kielistä. Järjestö toteuttaa projekteja Suomessa sekä muilla suomalais-ugrilaisilla alueilla yhteistyössä paikallisten järjestöjen kanssa.


Yhteyshenkilö:                                                                                                                   
Sakari Linden, Puheenjohtaja, Sukukansojen ystävät ry

Puh. 050-3037098

Sähköposti: fudesignday@gmail.com

Facebook-ryhmämme: http://www.facebook.com/groups/sukukansojenystavat/

Tapahtuma: http://www.facebook.com/events/457805844240557/                         

Viimeiset (?) logoehdotukset

Hei kaikki!

Osa meistä on tällä hetkellä maailmankongressissa, osa kotona hoitamassa muita järjestöjuttuja. Tässä olisi vielä kaksi versiota lisää Sakarin ehdottamasta logosta. Tässä on kuva hieman yksinkertaistettu sekä värit ja fontit muokattu:

Logosta päätetään lähiaikoina, joten jos on vielä ehdotuksia, laita vaikka tänne tai sähköpostitse (sukukansojenystavat@mafun.org).

Terkuin!

Alexandra

Päivitys: Koska musta tausta luo yön vaikutelmaa, talossa voisi myös olla valot päällä! :) esim. näin:

Kiitos Nadille ja Juhalle ehdotuksesta!

Päivitys 2: Esa-Jussin ehdottama oranssi väri ikkunassa:

Sekin sopii hyvin muiden värien kanssa :)

Suomalais-ugrilaisessa maailmankongressissa

Pääsimme yöllä noin kolmen aikaan perille Siófokiin. Täällä alkaa tänään suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi, joka kestää perjantai-iltaan saakka. Sukukansojen ystävistä ja Sukukansavaliokunnasta on melko paljon ihmisiä paikalla. Tänään kuulemme pääasiassa puheita, muun muassa eri maiden presidentit esittävät tervehdyksensä. Huomenna alkaa varsinainen työskentely. Jakauduimme eri sektioihin, ja itse olen koulutusta käsittelevässä osiossa. Silloin on myös nuorison pyöreä pöytä, jota valmistelimme tänä aamuna yhdessä virolaisen delegaatin Oliver Looden ja MAFUNin presidentin Vasili Nemechkinin kanssa.

Kongressi on siis suomalais-ugrilaisen maailman suurimpia tapahtumia. Se pidetään joka neljäs vuosi, ja ajatuksena on koota kaikkien suomalais-ugrilaisten kansojen edustajat yhteen. Kongressien välillä tehtävää työtä johtaa Konsultaatiokomitea, jonka majapaikka on Suomessa. Kongressin tiedotus on hieman ontunut, eivätkä siellä tehdyt päätökset ja suositukset ole olleet yleisesti erityisen tunnettuja. Yritämme nyt tiedottaa tapahtumista muun muassa tämän blogin kautta. Tekstejä saa vapaasti kääntää eri kielille. Toinen tiedotuskanava on Sukukansojen ystävät ry:n Facebook-ryhmä.

Ohessa on MAFUNin esite, jota jaamme täällä mahdollisimman laajalti. Näitä aiheita käsitellään myös pyöreässä pöydässä.

https://dl.dropbox.com/u/37032116/MAFUN2.pdf

Niko Partanen

Varapuheenjohtaja, Sukukansojen ystävät ry

Kongressiväkeä

Taustalla mordvalaisia aktivisteja, edessä Annika Pasanen, vasemmalla professori Janne Saarikivi kertoo mariksi Sukukansojen ystävät ry:n pinssiprojektista.

Sukukansojen ystävät ry:n ja HYY:n Sukukansavaliokunnan edustajia.

Ystävät Oma Mua lehdessä

Puheenjohtajamme Sakari ja Sukukansojen Ystävät saivat viisitoista minuuttia kuuluisuutta aunuksenkarjalaisessa Oma Mua -lehdessä. Toivon mukaan tätä seuraa tiiviimmät yhteydet Karjalaan. Hyvä juttu!

(klikkaa kuvaa niin saat sen näkymään luettavan kokoisena)

-N

Ja vielä yksi ehdotus!

Hei taas!

Tässä on Jyrin tekemä logoehdotus. Siitä hän kommentoi, että:
"Joo, ehkä S-kirjaimesta tulee mieleen joku teräsmies-logo. Mutta symboliikkaa on ja kaikkea."

Supersukukansojen ystävät teräsmiehen voimilla ei kuulosta ollenkaan pahalta ajatukselta! :D
Kiitos Jyrillekin panoksestaan!

Alexandra
 

Yksi logoehdotus lisää

Hei!

Tässä vielä piirtämäni logoehdotus Sakarin idean pohjalta:

 

Tekstin fonttia täytyy vähän miettiä vielä, samoin kuvaa voisi vähän yksinkertaistaa, jotta logo toimisi hyvin myös pienempänä.

Alexandra

Järjestöllä on oltava logo. Eli tässä muutama logoluonnos. Perinteistä ja vähemmän perinteistä tematiikkaa. Kaikki logot ovat meikäläisen käsialaa, saa kommentoida. Voi vielä muokata. Joku näistä saattaa tulla Sukukansojen Ystävien logoksi. Tai sitten ei. -N

muokattu 17.9.: poistin useimmat muut hylätyt ehdotukset, koska nämä vaikuttivat ohittavan viralliseksi valitun logon hakukoneissa. Lintu kuvassa on muuten silkkiuikku, eikä sotka.

Suomalais-ugrilaisen yhteistyön laajennettava näkökulmaansa talouteen – ja tähdättävä korkeammalle

Taloudellisen näkökulman avulla on mahdollista lisätä suomalais-ugrilaisen yhteistyön vaikuttavuutta vähemmistökielten puhujien määrän negatiivisen kehityskulun kääntämiseksi. Suomalais-ugrilaisessa yhteistyössä mukana olevien henkilöiden unelmana ja tavoitteena on kielten ja kulttuurien säilyminen ja elinvoima. Tavoitteeseen pääsemiseksi on yhteistyössä laajennettava näkökulmaa aikaisemmasta.

Epäedullinen kehityskulku kielten puhujien määrässä käännettävä

Kieli- ja kulttuurihankkeet kuten kielipesät ja musiikkitapahtumat ovat tarpeellisia ja erinomaisia keinoja elvyttää ja tukea kieliä ja kulttuureja. Suomalais-ugrilaisen liikkeen aktiivien on kuitenkin löydettävä keinot syvempään muutokseen. On oivallettava, että kielten ja kulttuurien säilyttämiseksi tarvitaan itseisarvollisten syiden lisäksi myös välineellisiä syitä.

Suomalais-ugrilaisilta alueilta on löydettävä ne heikot kohdat, jotka saavat vähemmistökansojen edustajat hylkäämään taustansa ja sulautumaan valtakulttuuriin. Vuosikymmeniä jatkunut ja yhä jatkuva trendi yhteiskunnassa on kaupungistuminen. Maaseudulla, missä suomalais-ugrilaisia vähemmistökieliä Venäjällä yleisimmin puhutaan, maatalouteen liittymättömät työpaikat ovat yhä harvemmassa. Tämän vuoksi nuoret lähtevät työnhakuun kaupunkeihin, vahvasti venäjänkieliseen ympäristöön. Samalla vähemmistökielten puhujien keski-ikä nousee.

Talous ja alueellinen kehitys mahdollisuus tavoitteiden toteuttamisessa

Suomalais-ugrilaisen yhteistyön suuri haaste on samaan aikaan edistää vähemmistökielten käyttömahdollisuuksia kaupungeissa ja kehittää maaseudun houkuttelevuutta. Nuorten pitämiseksi maaseudulla on pyrittävä vaikuttamaan maaseudun sosio-ekonomisiin olosuhteisiin. Suomalais-ugrilaisten järjestöjen ja aktiivien tulee ottaa talous entistä kiinteämmäksi osaksi tavoitelistaansa. Tavoitteena tulee olla työpaikkojen luominen maaseudulla, jotta suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alueet säilyvät elinvoimaisina.

Suomalais-ugrilaisessa yhteistyössä laajemminkin on vältettävä ristiriitoja vähemmistöjen oikeuksien edistämisen ja kansallisuudeltaan venäläisen väestön intressien välillä. Pikemminkin on pyrittävä löytämään sekä vähemmistöjen että valtaväestön yhteisiä etuja.

Venäjän vähemmistöalueiden valtaväestö voisi yhdessä vähemmistön kanssa hyötyä alueensa suomalais-ugrilaisista yhteyksistä esimerkiksi Suomesta tulevien kansainvälisten investointien muodossa. Suomalais-ugrilaisuus voisi olla kilpailuetu kyseisille alueille ja niiden kaikille asukkaille. Suomalais-ugrilaiset alueet voisivat olla luonnollinen valinta, kun suomalaisyritykset miettivät sijoituskohteita investoinneilleen Venäjällä.

Karjala taloudellisten hankkeiden pilotiksi?

Suomesta katsoen luonnollisin ja potentiaalisin suomalais-ugrilainen yhteistyöalue taloudellisissa hankkeissa on Karjalan tasavalta. Karjalan päämies Aleksandr Hudilainen on Suomenkin mediassa toivonut tiiviimpää yhteistyötä Suomen kanssa ja suomalaisia investointeja Karjalaan.

Kiinnostus taloudelliselle yhteistyölle on jo olemassa Karjalassa. Karjala on suomalaisille erityinen alue juuri historiallisten, kielellisten ja kulttuuristen yhteyksien sekä lisäksi maantieteellisen läheisyyden vuoksi. Tasavallalla onkin intressi korostaa kyseisiä seikkoja investoinneista kilpaillessaan.

Karjalan tasavaltaan investoivilla suomalaisyrityksillä pitäisi olla mahdollisuus osallistua vapaaehtoispohjalta karjalan kielen ja kulttuurin hankkeiden tukemiseen. Suomesta suuntautuva matkailu on myös suuri mahdollisuus Karjalalle. Matkailualalla luonnollisimmat asiakaspalvelijat suomalaisille turisteille ovatkin suomea ja karjalaa osaavat henkilöt. Matkailu voi siten luoda kysyntää myös karjalaa osaaville työntekijöille suomen ja karjalan kielten samankaltaisuuden ansiosta.

Suurissa tavoitteissa tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä

Taloudellisten hankkeiden saattaminen olennaiseksi osaksi suomalais-ugrilaista yhteistyötä ei onnistu pelkästään alan järjestöjen ja aktiivien voimin. Siihen tarvitaan poliittista tahtoa paitsi yrityksiltä, Suomen ja suomalais-ugrilaisten alueiden johdolta, niin myös Venäjän federaation johdolta. Suomalais-ugrilaisen taloudellisen yhteistyön mahdollinen houkuttelevuus perustuu sen potentiaaliin edistää talouskasvua, parantaa valtioiden välisiä suhteita sekä vähentää Venäjän valtion vastuuta vähemmistöpolitiikasta vähemmistöjen kasvavan oma-aloitteisuuden ansiosta.

Suomalais-ugrilaisten kielten puhujien määrän epäedullisen kehityskulun kääntämiseksi tarvitaan konkreettisia toimia ja aikaisempaa monipuolisempia keinoja. Taloudellisen lähestymistavan avulla on mahdollista löytää yhteneviä etuja vähemmistöjen ja valtaväestön välillä ja vaikuttaa vähemmistökielten puhujien asuinseutujen sosio-ekonomiseen elinvoimaan. Ratkaisevana tekijänä on tahto, jota tulee ensin löytyä suomalais-ugrilaisen yhteistyön aktiiveilta.

Sakari Linden
Puheenjohtaja, Sukukansojen ystävät ry

Kohti orastavaa syksyä

Kesälomat alkavat pikkuhiljaa loppumaan, ja samalla Sukukansojen ystävät ry:n väki asettuu takaisin Helsinkiin. Kesän aikana tapahtui sellainen muutos, että jätin vuosikokouksessa järjestön puheenjohtajan viran Sakari Lindenille ja toimin nyt itse varapuheenjohtajana. En siis päässyt kovin kauas järjestöstä, mutta kahden puheenjohtajakauden jälkeen tuntuu järkevältä, että työtämme johtaa joku muu. Tulen toki itsekin olemaan jatkuvasti mukana toiminnassamme. Uskon, että Sakarilla on tuoreita ajatuksia ja näkökulmia järjestömme tulevaisuuden varalle. Hän osallistui tänä kesänä Joškar-Olassa järjestetylle marin kielikurssille, ja on aiemmin matkustellut muun muassa Karjalassa.

Muutoin kokoonpanomme on pysynyt melko samanlaisena, vaikka pieniä muitakin muutoksia tapahtui. Vuosikokouksessa valittiin hallitukseen Sakarin ja minun lisäkseni Sampsa Holopainen, Juha Kuokkala, Helga Siljander sekä Katri Seppälä. Varajäseniä ovat Norman Langerak, Alexandra Kellner sekä Kirsi Hafeez. Tuttuja nimiä on siis paljon. Katri on monelle entuudestaan tuttu Helsingin fennougristipiireistä, ja hän on lämpimästi tervetullut mukaan. Helga on viimeisen vuoden aikana ollut paljossa mukana, joten paikka hallituksessa antaa hänellekin paremmat mahdollisuudet toimia kanssamme. Sukukansojen ystävät ry on siis varmasti hyvissä käsissä, enkä usko muutosten hallituksessa vaikuttavan juurikaan toimintatapoihimme tai linjaamme, kuitenkin pyrimme päättämään asioista yhdessä demokraattisesti kaikkia kuunnellen. Ehkä pienet ja säännölliset muutokset hallituksessa kuitenkin varmistavat järjestön elinvoimaisuuden ja toimivuuden.

Nyt tulevan syksyn tärkeimpiä tapahtumia tulevat olemaan Unkarissa syyskuussa pidettävä suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi sekä Helsingissä lokakuussa järjestettävä suomalais-ugrilainen design -päivä. Vuoden päästä MAFUNin kongressi tulee Suomeen, ja sen järjestelyjä on käytävä pikkuhiljaa miettimään. Paikallista toimintaamme tulevat olemaan muun muassa kouluvierailut, joita on tarkoitus tehdä koulujen alkaessa. Äidinkielenopettajain liittoon on oltu yhteyksissä, ja ehkä kouluvierailuja onkin luvassa jo koulunalkajaisviikolla.

Hallituksen kokous on tulevana keskiviikkona, jonka jälkeen meillä on varmasti enemmän tietoa syksyn suunnitelmista. Omasta kesästäni suuri osa meni Komissa Koigortin ja Śordlan kylissä, joten olen ollut hieman poissa kaikesta Suomessa tehtävästä sukukansatoiminnasta. Laitan tähän viestin loppuun muutaman kuvan Śordlasta. Olemme myös tekemässä Śordlan kylästä tarkkaa vektorimuotoista karttaa, joka pohjautuu Stöpa Ninan (Nina Stepanovna Pigulina) paperille piirtämään malliin. Kartan tekninen toteutus on Alexandra Kellnerin taitavissa käsissä. Meillä on myös perinteisen talon pohjapiirros sekä muutakin tietoa, jota pyrimme saamaan ihmisten nähtäväksi pikimmiten.

Hyvää toimintakautta uudelle hallitukselle toivottaen,

Niko Partanen
Varapuheenjohtaja, Sukukansojen ystävät ry


Tässä kuitenkin pieniä vilahduksia Śordlasta:

Näkymä Śordlan kylään Jagjivistä. Täällä sijaitsivat ennen päiväkoti ja metsätyöläisten parakki. Nyt kauempana talojen takana virtaava joki kulki ennen talojen ja tämän mäen välistä - nyt tuossa on hieman kosteampaa suota, mutta mistään ei arvaisi joen kulkeneen tästä. Jagjivissä ei enää ole yhtään taloa, metsä hivuttautuu pikkuhiljaa entisten niittyjen ja rakennusten paikoille.

Jögör Sašin kaivo. Tämä on hyvä esimerkki Śordlassa tyypillisestä vinttikaivosta. Vesi oli melko syvällä kuten alemmasta kuvasta näkyy, joten vivulle oli epäilemättä tarvetta. Kaivojen vivun suuruus vaihteli kaivokohtaisesti. Tämä nimenomainen yksilö ei ollut enää käytössä, vaan päässyt lahoamaan. Ainoastaan lähellä asuvan Paš Koljan kaivo toimi yhä, ja siitä vesi ohjattiinkin jo sähköisellä pumpulla lähelle kotiovea. Kaivosta käytetään nimitystä jukmös  (huomaa, että sanalla on myös merkitykset 'kaivo', 'lähde' ja 'avanto').

Kaivo sisältä. Kuten näkyy, on se rakennettu niin, että kaivon kuiluun on laitettu halkaistusta puunrungosta koverrettu putki. Tätä myöten kaivoon laskettiin puinen sanko. Tällaisia kaivoja kylässä oli seitsemän, meillä on kartalla myös niiden tarkat sijainnit.

Танi сёрнитам комиöн -kampanja on yltänyt Śordlaan asti!

Kävimme myös kalassa läheisellä Jirtym-joella. Alex esittelee kuvassa saalistaan - tällaisia tuli paljon. Kyseisen kalan nimi on muistiinpanoissa, muttei nyt tällä sekunnilla saatavilla.

Śordlassa puhelin toimi ainoastaan talon katolla. Itsekin kiipesin sinne kerran, ja sain hetkeksi internetinkin toimimaan kännykkäni kautta. Yhteys oli heikko, mutta saimme aina tarpeen tullen soitettua Syktyvkariin.

Tässä vielä kuva minusta, Jana Sažinasta ja Alexista. Soudimme kolmistaan lähes joka päivä Jortymin  kylään ostoksille. (Kuten huomaatte, on joen ja kylän nimessä melko suurta vaihtelua. Jirtym, Jortym ja Jortöm ovat kaikki attestoituja muotoja. Ehkä on helpointa kutsua naapurikylää śordlalaisten tapaan Kyrgortiksi.)

Tällaisia terveisiä Śordlasta. Lisää on luvassa, ehkä toisessakin blogissa. Tässä tällaisia maistiaisia Sukukansojen ystävät ry:n blogin lukijoille.

Eurovision 2012

Suomeksi:

Ennenkin on toki tapahtunut niin, että Euroviisuihin on valittu edustamaan eurooppalaista valtiota tuon maan vähemmistökansallisuuden tai -kielen edustaja. Myös Suomi menetteli tänä vuonna näin valiten Bakuun lähtijäksi ruotsiksi laulaneen Pernilla Karlssonin. Olemme todella iloisia siitä, että myös naapurivaltiotamme Venäjää edustaa udmurttilainen yhtye Buranovskie Babuški. Toivotamme heille onnea lauantain viisufinaaliin. Tämän lisäksi pyrimme itsekin tekemään parhaamme sen eteen, jotta kaikki Euroopan kansat havahtuisivat huomaamaan tämän hetken historiallisuuden. Toivomme muidenkin Euroopan maiden jatkavan tänä vuonna Suomen ja Venäjän viitoittamalla tiellä ja tulevaisuudessa ammentavan entistä useammin etnisten ja kielellisten vähemmistöjensä rikkaasta kulttuurista euroviisuehdokkaita valitessaan. Udmurttimummoille sanomme kaikki бадӟым тау, Venäjälle спасибо большой.
 

Sukukansojen ystävät ry onkin täten aloittanut laajan kampanjan Buranovskie Babuški -yhtyeen tukemiseksi Euroviisuissa. Suomalaisia yhdistää udmurtteihin kielisukulaisuutemme. Mutta monien muiden Euroopan kansojen lailla udmurtit ovat vähemmistönä valtiossaan, ja haluaisimmekin mahdollisimman monen kansan antavan äänensä udmurttien tueksi. Näin voimme kaikki osaltamme osoittaa kannattavamme monikielistä ja moninaisten kulttuuriperintöjen Eurooppaa.

Tavoitteenamme on luoda Buranovskie Babuški -yhtyettä tukevaa kuvamateriaalia paitsi suomalais-ugrilaisilla, niin myös muilla Euroopan kielillä. Toki kaikki kielet otetaan huomioon, mutta olemme päättäneet keskittyä aluksi Euroopan vähemmistökieliin. Ymmärrämme, että jo tämä ryhmä kattaa satoja kieliä, joista vain harvoilla yksittäisillä pystymme itse tuottamaan lauseita. Tarvitsemme paljon apua käännösten tekoon, ja aamulla Facebookiin lähettämämme kuvat ovat jo saaneet valtavasti parannusehdotuksia. Ehdotukset otetaan huomioon, ja pyrimme saamaan finaaliaamuun mennessä internetiin kattavan paketin tukimateriaalia eri kielillä.

Seuraavia tekstejä voi kääntää mille tahansa kielelle. Etusijalle laitettakoon sellaiset, joiden puhujat mahdollisesti voivat äänestää Euroviisuissa. Kuvien teossa kuitenkin menee aina oma aikansa, joten aivan jokaista ehdotusta emme voi huomioida. Jokainen ehdotus kuitenkin talletetaan tietokantaamme, sillä tulevina vuosina ne voidaan valjastaa taas uusien vähemmistökansojen tukemiseen joko Euroviisuissa tai muissa vastaavissa kilpailuissa. Тау кариськом!

Enemmistöääni vähemmistökansalle!

Enemmistöääni vähemmistökielelle!

Äänestä udmurtteja, tuet vähemmistökansoja!

Äänestä udmurtteja, tuet vähemmistökieliä!

Tue alkuperäiskansoja! Äänestä udmurttimummoja!

Udmurttien voitto on on vähemmistökansojen voitto!

In English:

This is not the first time that a representative from a minority people or a speaker of a minority language has represented a European country at the Eurovision Song Contest. This year Finland chose to go this route too, choosing Swedish-speaking Pernilla Karlsson as their contestant. We are extremely pleased to see that our neighbouring country, Russia, is being represented by the Udmurt ensemble Buranovskie Babuški. We wish them the best of luck in Saturday's Eurovision final, and in addition, we would like to do the best we can to ensure that the people of Europe understand what a historical moment this is. We hope that in the future other European countries will follow on the path taken by Finland and Russia this year and make use of the rich cultures of their ethnic and linguistic minorities when choosing their Eurovision contestants. We would like to say a big бадӟым тау to the grandmothers from Udmurtia and спасибо большой to Russia.

In order to do our part, the Friends of the Finno-Ugric peoples have begun a wide-reaching campaign supporting Buranovskie Babuški in the Eurovision Song Contest. Finns and Udmurts are united by their kindred languages. As is the case for many European peoples, Udmurts are a minority in their country, and we would like as many peoples as possible to vote in support of Udmurts. This way, we can all express our support for a multilingual and culturally diverse Europe.

Our goal is to create visual material supporting Buranovskie Babuški in Finno-Ugric as well as other European languages. Of course we would like to take all languages into consideration, but we have decided to begin by concentrating on European minority languages. We understand that this category alone covers hundreds of languages, most of which we do not know well enough to produce sentences ourselves. We therefore need a lot of help in making the translations, and the pictures we sent on Facebook have already received a great deal of suggestions for improvement. These suggestions will be taken into account and our goal is to have a comprehensive package of support material in different languages online by the morning of the final.

Please feel free to translate the texts below into any languages you like. First priority will be given to those whose speakers are likely able to vote in Eurovision. Each and every suggestion will however be saved in our database so that they can be used in coming years to harness support for other minority peoples, either in the Eurovision Song Contest or in other competitions. Тау кариськом!

Support minority cultures! Vote for Udmurtia!

Support minority languages! Vote for Udmurtia!

Support indigenous peoples! Vote for Udmurtia!

Support indigenous languages! Vote for Udmurtia!

A majority vote for a minority culture!
A majority vote for a minority language!

-Niko Partanen & Alexandra Kellner, 25.5.2012

Tässä ovat tähän mennessä tuotetut käännökset. Ilmoitathan meille, jos huomaat minkäänlaisia virheitä! / These are the translations we have produced/received so far. Please let us know if you notice any typos or other mistakes!

Ersä:

Удмурттнэнь изнявксось - финнэнь-угрань изнявкс.
Максынк вайгеленк финнэнь-угрань раськенть кис.
Удмурттнэнь изнявксось - вишка раськетнень изнявкс.

English:

Support minority cultures! Vote for Udmurtia!

Support minority languages! Vote for Udmurtia!

Support indigenous peoples! Vote for Udmurtia!

Support indigenous languages! Vote for Udmurtia!

A majority vote for a minority culture!
A majority vote for a minority language!

Türkçe:

Udmurtların zaferi bütün azınlıkların zaferidir!

Føroyskt:

Atkvøða fyri lítlum tungumáli!

Mansi:

Ёлымтан удмуртыт ёлымтан финн-угрыт

Ёлымтан удмуртыт ма̄нь ма̄хумыт но̄х-патнэ ва̄рмаляныл  

Mari:

Йӱклыза родо-тукым калыклан!

Удмурт кувавай-влакын сеҥымашышт - мемнан сеҥымаш!

Удмурт-влакын сеҥымаш - изирак финно-угор калык-влакын сеҥымаш!

Кугешнена! Ӱшанена! Йӱклена!

Шке йӱкнам пуэна!

Íslenska:

Atkvæði fyrir lítlum þjóð! 

Kalaallit:

Udmurtit Ruslandimit ajugaagunik, inuiak mikisoq ajugaassaaq.

Inarinsaame:

Jienâst hyelkkiaalmug!

Udmurtij vuáittu lii syemmilâš-ugrâlij vuáittu!
Udmurtij vuáittu lii ucceeblovoalmugij vuáittu!

Pohjoissaame:

Udmurttalaččaid vuoitu lea suomaugralaš vuoitu!

Muite jienastit sohkaálbmoga!

Venäjä:

Если победят Удмурты, то эта победа Финно-угров!
Победа удмуртов - победа всех финно-угров!

Vepsä:

Valičče udmurt babaid! Äni-se tuleb kaikil vähäižil rahvahil!

Viro:

Vali udmurdi memmed! See on hääl kõigile soome-ugri väikerahvastele!

Karjala:

Valikkua udmurtti-buaboloita! Tämä lienöy iäni kaikilla suomalais-ugrilaisen muailman vähäižillä rahvahilla!

Kiina:

direct translation: 投票給Udmurts就是投票給少數族裔。

Traditional: 選‘Udmurts’：投票支持少數族裔。

Simplified: 选‘Udmurts’：投票支持少数族裔。

Komi:

Вермасны кö Удмуртъяс, вермам МИ - Финн-угор войтыр!

Nykykreikka:

Ψηφίστε της γιαγιάδες της Ουντμουρτίας, ψηφίζετε μειονοτική γλώσσα!

Muinaiskreikka:

Ψωφίσετε τὰς γραῦς τῇς Ουδμουρτίας, εἰσίν μειότης!

Gàidhlig:

Tacaigh le teangacha dúchasacha! Vótáil don Udmairt!

Udmurtti:

Удмуртъёс вормизы ке, со дуннеысь вань финн-угор калыкъёслэн вормонзы луоз!

Unkari:

Ha győznek az udmurtok, győznek a finnugorok!

Saksa:

Deine Stimme für Minderheitensprachen! Wähle Udmurtien!

Baski:

Udmurtiaren garaipena herri minorizatuek irabazten dute!

MAFUNin hallituksen kokous Petroskoissa 18.–20.4.

Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liiton MAFUNin hallituksen kokous pidettiin Petroskoissa ja Kinnermäessä Karjalan tasavallassa 18.–20.4. Kokouksessa Sukukansojen ystävät ry:tä ja HYYn Sukukansavaliokuntaa edusti liiton varapuheenjohtaja Sampsa Holopainen. Lisäksi Helsingistä kokoukseen osallistui Helga Siljander, jonka on tarkoitus tulevaisuudessa osallistua hallituksen toimintaan saamelaisten edustajana.

Kokouksessa käsiteltiin MAFUNin tulevaisuuden kannalta tärkeitä projekteja, kuten toukokuussa New Yorkissa pidettävän YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin yhteydessä pidettävää MAFUNin sivutapahtumaa ja syyskuussa Siófokissa Unkarissa pidettävän Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressin yhteydessä järjestettävää nuorison pyöreän pöydän keskustelua. Lisäksi keskusteltiin MAFUNin ulkopuolella olevien suomalais-ugrilaisten kansojen järjestöjen saamisesta mukaan MAFUNin toimintaan sekä liiton muista tulevaisuudensuunnitelmista.

Kokouksen pöytäkirja toimitetaan myöhemmin nähtäväksi Sukukansojen ystävien ja HYYn sukukansavaliokunnan sähköpostilistoille. Alla helsinkiläisten osallistujien lyhyet matkakertomukset livviksi eli aunuksenkarjalaksi ja pohjoissaameksi.

MAFUNin kerähmöh Petroskoil matkustimmo Helsingispäi maršrutkal. Lähtimmö matkah toizargen 17. sulakuudu. Helgingispäi matkasimmo minä Sampsa Holopainen i Helga Siljander Sukukanšojen ystävispäi dai Oliver Loode U-Pööre-organizačijaspäi, ken oli Tallinnaspäi Helsinkih tullu. Matku Helsingispäi Petroskoissah on ylen pitky, a hyvien dovariššojenke ylen hyvä oli matkustua.

Petroskoil tulimmo kolmanpiäl huondeksel. Meil algoi kerähmö, a minä ja Helga televiisoras mugah olimmo, meijänke karjalan kielel haaštattelu tehtih. Siis menimmö kerähmöle dai pagisimmo MAFUNin dielois. Jälles kerähmön kohtasimmo karjalašten da vepsäläšten organizačijoloinke, hyö paistih heijän ruavos. MAFUNin kerähmöidy ylen suvaičen sendäh, što tärgeis dielois pagisemmo, a sendäh toože, što siä ollah ylen hyvät dovariššat. Nygöi mugah hyvä oli suomelais-ugrilašten riztikansoloinke tavata. Tavariššat, MAFUNin aktivištat, tultih kerähmöh Permin Komispäi, Mordoviaspäi, Udmurtiaspäi, Moskovaspäi, Piiterispäi.

Neljäzargen kävimmö Nuoren Karjalan ylen čomas toimištos dai jälles muzeis, kus oli näyttelys vepsän rahvahan vahnas kultuuras. Ylen hyvä oli, što vepsän kelel mugah oli näyttelys! Siis lähtimmö Kinnermägeh. Neče on ylen čoimaine karjalaine kylä. Äijän on sie vahnoi taloloidu da ylen čoma, vahnu časounu. Nadežda Kalmykova, ken nečes kyläs eläy da ruadau, näytti meil kylän taloidu da muzein i pagiz äijän štarinua kylän histourijas. Ildazel muštas kylys piäsimmö käymäh. Piätinčän huondeksel pidimmö vie kerähmöä Kinnermäes, siis lähimmö järelleh Petroskoin linnah. Siä piettih karjalan da vepsän kirjakielten päivy, järještöjen riztikanzat paistih heijän ruavos karjalan da vepsän kielten niškoil. Kuulimmo mugah karjalankielišty rap-muusikua, Ondrei-nimine brihaine räppäz meil hänen muamonkielel.

Piätinčän ildazel lähtimmö järelleh Helsinkih. Matku meni ylen čomasti, äijän oli meil dieluo, kus pagisimmo Oliverin dai Helganke. Hyvä oli meijän MAFUNan kerähmö, hyvis dielois da projektilois pagisimmo: New Yorkin suomalaz-ugrilaizeš päiväš, Suomalais-ugrilašten rahavahien muailmankongressis, kumbaine Vengrijas pietäh syksyl, a monis projektilois. Duumaičemmo MAFUNis, što ylen tärgie dieloi on suada Vengrijan, saamen, liiviläšten da kveenilöin rahvahat MAFUNin yhteiseh ruavoh. Meil äijän on ruavuo vie, što voimmo heijät meijänke ruatamah suada. A ylen hyvä on, što kontaktiu jo on äijän rahvahanke. Saamen rahvahaspäi Helga meil nygöi mugah tulou yhteiseh ruavoh.

Kerähmös ylen suuret passibot tahommo sanuo Nuori Karjala-järještöl, Aleksei Tsikarevil, Natalja Pellisel da toižil aktiiveil, što hyö piettih meil nečen kerähmön da programmua järještettih. Mugah minun da Helgan kiändäjät ylen hyvin ruavettih, heil toože suuret passibot! Nadežda Kalmykoval suuret passibot, što häi meil Kinnermäen čomua kyliä ešitteli.

Sampsa Holopainen

Inspirašuvnna Petroskois!

Mu guhkesáigásaš niehku ollašuvvai dán jagi cuoŋománus, go bessen mátkkoštit Karjalai, Petroskoi. Petroskoi lea Karjala dásseválddi oaivegávpot Oarjedavvi Ruoššas. Doppe ásset vuollel 300 000 ássi. Petroskoi, ja oba Karjala dásseváldi, lea suomaugralaš perspektiivvas miellagiddevaš: doppe sáhttá gullat, ruoššagiela lassin, suoma-, karjalaš- sihke vepságielaid. Karjalaš- ja vepságielat leat lahka suomagiela, jopa nu, ahte suopmelaš ádde áibbas bures olbmo, guhte hállá karjalašgiela. Karjalašgiella dilli lea veahá seammalágán go sámegielaid: ii leat dušše okta giella, muhto máŋggát gielat ja dialeavttat, mat leat buot áitatvulosažžat.

Mátki Helssegis Petroskoi ádjánii guoktenuppelot diimmu. Mii leimmet jođus minibussen. Go lea mátkkoštan oba eallima Sámis máttás, mátki Ruošša beallái busse mielde ii sáhtte leat nu vearrái, jurddašin mun. Iige mátkki bistin leat gal miige hástalus, go mátkkoštá somás olbmuiguin! Mu lassin busses leigga guokte hearrásolmmáiolbmo: Sampsa Holopainen ja Oliver Loode. Sampsa doaibmá Sukukansojen ystävät searvvis sihke MAFUN:as várresátnejođiheaddjin. Oliver lea esttelaš suomaugralaš aktivista U-Pööre searvvis. Mun ieš doaimman Sohkaalbmogiid ustibat (Sukukansojen ystävät ry) searvvis dábálaš lahttun. Lean hálidan searvat Sohkaalbmogiid ustibiidda, go lean beroštuvvan suomaugralaš máilmmis, uralalaš gielain sihke Ruošša kultuvrras ja ruoššagielas (vaikko studerenge teologiija).

Lean fuomášan, ahte sámit obalohkái váilot suomaugralaš searvigiettis. Lean smiehttan olu, manne lea nu. Lean jurddašan, ahte mii sámit leat hálidan profileret iežaimet eanet máilmmiviidosažžat álgoálbmogiidda go suomaugralaš álbmogiidda. Dan dihte sápmelaččaid ovttasbarggu fokus lea leamašan jo guhká Eurohppá olggobealde: Amerihkkás, Kanadas ja Ođđa Zealánddas. Suomaugralaš máilbmi (Unkari, Estlánda, Látvia, Suopma, Norga ja Ruoššá) lea veahá nugo vahágis báhcán eret dan ovttasbarggus. Lean sápmelaččan hálidan vuolgit mielde suomaugralaš ovttasbargui, dasgo dasa lea dárbu.

Busses lei bures áigi ráhkkanit, hupmat ja juhkat vuola, mii Ruošša bealde lea njálgasot ja hálbbit, go Suomas. Geainnut Petroskoi Ruošša bealde ledje heajut; orui dego oktage ii lean fuolahan dain. Beannot diimmu oađđima maŋŋá joavddaimet Petroskoi. Iđit lei čabbá ja ieš gávpot vel čábbasot: Petroskoi lea fiinna, modearna gávpot, man arkiteaktuura lea erenomáš miellagiddevaš. Ledjen ovddalgihtii jurddašan, ahte Petroskoi lea unna, geafes váivváš ja ránes gávpot, muhto dathan leage áibbas earálágán. Dieđusge geainnut eai leat nu buori ja go vuolgá gávpoga olggobeallái, oaidná geafivuođa ja šliđagan dáluid.

Mii leimmet boahtan Petroskoi MAFUN:a čoahkkimiidda. MAFUN lea suomaugralaš álbmogiid nuoráid organisašuvdna (eŋgelasgillii The Youth Association of Finno-Ugric Peoples). MAFUN lea gáhttuorganisašuvdna, masa gullet máŋggát suomaugralaš searvvit, ovdamearkka dihte Sukukansojen ystävät, gos mun lean mielde. MAFUN lea riikkaidgaskasaš, ja dasa gullet olbmot Estlándas, Suomas ja Ruoššas. Eanaš oassi suomaugralaš álbmogiin (mat leat oktiibuot sullii golbmalogi) ássá Ruoššas, gos gávdnot karjalaččat, inkeraččat, marilaččat, komilaččat, udmurttat, nenetsat ja nu ain. Nu ahte eanaš oassi sámiid giellafulkkiin ásságe Ruoššas, iige Estlándas, Suomas ja Unkaris! Go lean universitehtas lohkan dáid áššiid birra, oahpán ođđa ja oahpásmuvván olbmuidde, orro dego livččen gávdnan kássa dievva árdnaid. Dego livččen gávdnamin ruovttu?

Nu mii leimmet stuorra MAFUN joavkkun Petroskois golbma beaivve. Orui dego áigi bissánii, go lei nu somá ja ollu olbmot – ja gielat! Hálaimet eŋgelasgiela, ruoššagiela, suomagiela, karjalašgiela ja esttegiela. Ja maŋimuš eahkedis, ruoššalaš toasttiid maŋŋá, ledjen doallan iežan sága sáme- ja eŋgelasgillii, seahkálagaid. Oron muitimin, ahte dáiden bovdet MAFUN Savvonii.

Nuori Karjala searvvi aktivistat ledje ordnen midjiide hui buori prográmma. Nuori Karjala searvvi njunušolbmot, Aleksei, Alina, Natalia Antonova ja Natalia Pellinen, hállet ruoššagiela lassin maiddái suomagiela, nu ahte lei álki singuin kommunikaseret ja ordnet áššiid, ovdamearkka dihte visumaid ja logistihkká. MAFUN:a čoahkkimiid lassin oahpásmuvváimet eará nuoraid organisašuvnnaidde, mat doibmet Karjalas, finaimet vepsálaš dáiddačájáhusas ja vulggiimet sávdnut ja ijastallat smávva gillážii, Kinermai. Maŋimuš beaivve oassálastiimet dilálašvuhtii, mii lei oamastuvvon karjalaš ja vepsálaš gielaidde. Vaikko Ruoššas lea ollu váttisvuođat ovddidit iežas eamiálbmoga giela (jus dat lea eará go ruoššagiella), munnje bázii govva, ahte dat searvvit, mat fuolahit giela ja kultuvrra ealáskahttima beales, leat progressiivalaččat ja dynamalaččat.

Ožžon Petroskois ollu inspirašuvnna dasa, maid mii sámit sáhttit dahkat ovttas, ovdamearkka dihte Helssegis, gos sámit leat ollu. Ruošša bealde skandinávialaš olmmoš ádde konkrehtalaččat atnit árvvus čoahkkanan- ja sátnefriijavuođa. Ii leat lahkage čielga ášši, ahte olmmožis lea vejolašvuohta ovddidit iežas, čearddalaš, giela. Vaikko Petroskois (ja oba Ruoššas) lea hástalusat bargat aktivistan (suomaugralaš máilmmis), doppe gávdno ollu motivašuvnna ovttasbargui. Dan seammá motivašuvnna hálidivččen oaidnit maiddái sámiid gaskas suomaugralaš álbmogiid ektui. Mis lea juo sámediggi, ruhta, giellabeasit, ja buot eará systemat. Resurssat gal gávdnojit, jus lea beare miella bargat ovttas. Maid mii vel vuordit?

Ruošša lea juo ráhkkanan.

Dearvvuođaiguin,

Biennaš Jon Jovnna Piera Helga 

Terveisiä Atlantin toiselta puolen

Jääkarhu muistuttaa ilmastonmuutoksesta

Olen opiskellut suomalais-ugrilaisten kielten ohella sirkumpolaarisiin seutuihin liittyviä asioita, ja niiden viemänä olen osallistumassa ensi viikon aikana Montrealissa International Polar Year -konferenssiin. Onnistuin järjestämään siten, että vietin konferenssia edeltävän viikon toisen Sukukansojen ystävät ry:n aktiivisen jäsenen, Alexandra Kellnerin, kotikaupungissa Torontossa, ja täältä juuri nytkin kirjoittelen. Pahoittelen, etten ole ollut paremmin tavoitettavissa tällä viikolla.

Osallistumme Alexandran kanssa IPY-konferenssiin International Institute for Sustainable Developmentin koordinoiman nuorten delegaation osana. Olen ollut usein aktiivinen erilaisissa verkkoympäristöissä käydyissä keskusteluissa, joissa on yritetty saada pohjoisilta alueilta kotoisin olevien nuorten ääniä ja mielipiteitä kuuluviin. Näitä on ollut verkkokurssien ja muidenkin tapahtumien yhteyksissä. Nyt melko äskettäin sain tietää, että ajatusteni jakaminen palkittiin konferenssimatkalla. Olin joka tapauksessa tulossa Kanadaan jossain vaiheessa tämän vuoden aikana, ja saimmekin myös Alexandran konferenssiosallistumisen järjestettyä kätevästi.

Nämä arktisten alueiden opintoni eivät ole varsinaisesti liittyneet Sukukansojen ystävät ry:hyn tai fennougristiikkaan, mutta olen toki yrittänyt aina parhaani mukaan levittää tietoa suomalais-ugrilaisista kansoista ja niiden parissa toimivasta järjestökentästä. Kuten tiedämme, on tuo kenttä melko elävä, ja nyt viime vuosina on nähty kaikkea mielenkiintoista järjestäytymistä niin Sukukansojen ystävien kuin MAFUN:inkin parissa. Olemme myös aloittaneet omaa toimintaamme erilaisin tuorein projektein, on painettu tarroja ja kouluprojektikin on käynnistymässä, joten tästä voisi olla aiheellista kertoa muullekin maailmalle.

Alex ja minä olemme molemmat painottuneet selkeästi humanistisiin teemoihin. Kieli ja kulttuuri ovat aiheita, joista voinemme puhua loputtomasti. Nyt on kuitenkin niin, että arktisten alueiden tutkimusta vaivaa tietty ilmanstonmuutoskeskeisyys. Kovat tieteet ovat hyvin voimakkaasti edustettuna, mutta alat kuten kielitiede ovat erittäin rajoitetusti esillä. Toisaalta tämän voi ymmärtää niinkin, että meidän velvollisuutemme on täten tuoda vain entistäkin voimakkaammin esiin kielten ja kulttuurien modernisaatioon ja muutokseen liittyvää tematiikkaa ja kysymystenasettelua.

Toisaalta on niinkin, että ilmastonmuutoksen kanssa jatkuvaa käsikynkkää kulkeva teema on kestävä kehitys. Tähän pystyy nähdäkseni sitomaan monin tavoin myös kielten ja kulttuurien säilyttämisen ja vaalimisen, joka on monin tavoin välttämätöntä, jos kehitystä haluaa pitää pidempiaikaisen historiallisen jatkuvuuden perspektiivistä kestävänä. Jatkuvasti puhutaan myös ihmisten ja yhteisöjen aktiivisesta osallistumisesta. Omalla tavallaan suomalais-ugrilaisten kansalaisjärjestöjen välinen kehittyvä yhteistyö ei välttämättä juurikaan eroa siitä, mitä muunlaisten teemojen parissa työskentelevät järjestöt toiminnassaan kohtaavat.

Meidän ryhmässämme on noin 15 nuorta eri puolilta pohjoisia alueita: Eri puolilta Kanadaa, Alaskasta, Gröönlannista, Suomesta ja Komin tasavallasta. Tulemme kolmelta viimeiseltä alueelta melko pienellä joukolla, mutta koitamme edustaa Euraasian mannermassaa mallikelpoisesti. Jotkut näistä nuorista ovat toimineet paljon muun muassa Inuiittien Neuvostossa, ja olenkin aika toiveikas sen suhteen, että matkasta tulee opettavainen tällaistenkin uusien maailmojen kautta. Tutustuminen muiden sukukansojensa parissa toimiviin ihmisiin ei tee meidänkään sukukansayhteistyöllemme pahaa.

Konferenssi alkaa nyt tulevana sunnuntaina United Nations Association of Canadan Arctic Youth Initiative on Earth Day tapahtumalla. Ohessa on tiedote siitä:

http://dl.dropbox.com/u/37032116/UN-Montreal-22.4.12..pdf

Lupailin tänne powerpointtia alkuviikosta, mutta nyt on selvinnyt, ettei meillä ilmeisesti ole tilaisuutta pitää sellaista. Edes sunnuntain sessiossa ei ole tälle mahdollisuutta, vaikka ilman powerpointtiakin voimme hyvän alustuksen aiheeseen pitää. Meidät on Alexin kanssa päästetty vetämään noin tunnin mittaista keskustelua ilmeisesti suuremman opiskelijaryhmän kanssa sunnuntaiaamuna. Tapahtumaa järjestävä Chris Bourne muotoili tehtäväämme tähän tapaan:

"Ideally I would like for students to come out of your discussion group with a sense of how these cultural changes affect how different northern groups might view these larger processes, and how they might be able to engage beyond their borders. After the break-out sessions, your group will reconvene with two other similar groups to share what they have learned and see if they can find common solutions. Essentially, we're looking to investigate the 5 Ws (who, what, where, when, why) of your particular topic area, and then compare them to the 5Ws addressed in the other groups. Does this sound like something that could emerge from your discussion."

Toivotaan, että näin tulee käymään. Omat ajatuksemme asiasta ja tapahtuman tarkasta kulusta jäsentyvät lähipäivinä. Luonnollisesti teillä kaikilla tätä lukevillakin on paljon ajatuksia tähän liittyen, ja niitä voi nyt tulevina päivinä jakaa tässä blogissa. Tulemme ottamaan Sukukansojen ystävät ry:n ja MAFUN:in esimerkeiksi tällaisesta rajojen yli tapahtuvasta toiminnasta. Kerromme myös yleisesti sugrikansoista ja niiden historiasta, haluan esittää joitain miettimiäni yhtäläisyyksiä ja eroja näiden mantereiden kansojen välillä. Mielestäni tässä pohjoisamerikkalaisessa kontekstissa on välillä terveellistä muistuttaa, että Euraasia on pullollaan suuria ja modernisoituvia kansoja, joiden parissa kulttuurin tilanne on selvästi hyvin erilainen kuin tämän mantereen alkuperäiskansoilla. Toisaalta täälläkin on melko suuria kansoja ja kieliä, minkä lisäksi tarkan tiedon saaminen eri ryhmien tilanteesta on todella sotkuista. Samalla nuorten parissa ehkä lisääntyvä kulttuuritietoisuus voi muuttaa asioita hyvinkin nopeasti.

Mitä tahansa täällä opimmekin, tulemme tiedottamaan tapahtumista Sukukansojen ystävät ry:n blogin kautta. Viikko on todella täynnä ohjelmaa, ja pääsemme ääneen monessa eri paikkaa. Seuratkaa siis sivujamme päivitysten varalta! Ja kertokaa ajatuksianne, meillä kaikilla järjestön jäsenillä on paljon sanottavaa siihen mitä järjestöstämme tällaisissa paikoissa kerrotaan.

Tässä vielä linkkejä. Eli ensimmäisenä meidät tänne tuonut IISD:

www.iisd.org

Ja matkan kohde IPY:

http://www.ipy2012montreal.ca/

Tässä myös University of the Arcticin sivu, joiden verkkokurssien kautta olen tutustunut tähän maailmankolkkaan:

www.uarctic.org/

Terveisin,

Niko & Alex