Vierailuja:

maanantai 28. lokakuuta 2013

#sukukansat

Monet sukukansojen ystävät ovat varmasti huomanneet viime aikoina Facebookissa yleistyneet hashtagit. Tällaiset symbolit ennen yksittäisiä sanoja: #. Itse en ole vielä niitä alkanut käyttämään, mutta muualla maailmassa nämä näyttävät olevan jo erittäin yleisiä. Myös Suomessa niitä käytetään melko usein, mutta ainakin omien havaintojeni pohjalta sanoisin, että tietyt ihmiset käyttävät niitä erittäin paljon, toiset taas eivät ollenkaan. Moni varmasti miettii vielä, onko kyseessä uhka vai mahdollisuus.

Näiden merkkien takana on mitä ilmeisimmin Twitter. Mainitsen ensiksi, että hieman vanhemmassa sosiaalisessa mediassa suomalais-ugrilaiset ovat jakautuneet. Esimerkiksi Suomessa ja Virossa moni on nykyään Facebookissa, mutta itäisempien sukukansojen keskuudessa Vkontakte-sivusto on reippaasti suositumpi. Twitter puolestaan ei näytä olevan juurikaan suositumpi täällä kuin meilläkään. Tietysti tällaiset asiat voivat levitä nopeammin kuin aavistaisikaan, eikä lähivuosienkaan tilannetta uskalla ennustaa. Suosittelisin sukukansojen asioista kiinnostuneita liittymään myös Vkontakte-sivustolle, sillä monet uutiset tulevat ensimmäisenä tänne. Ainakin kannattaa liittyä järjestömme Facebook-ryhmään, sillä tärkeät uutiset pyritään välittämään tätä kautta.

Kirjoitan tästä aiheesta sen johdosta, että monien maailman alkuperäiskansojen keskuudessa Twitter on jo tullut melko suosituksi. Monista muista medioista poiketen Twitterin sisältö on hyvin vapaasti haettavissa ja käytettävissä. Iiri-aktivisti Kevin Scannell on jo vuosikausia seurannut eri kielillä kirjoitettuja twiittejä. Tämän työn pohjalta on syntynyt sivusto Indigenous Tweets. Sivun ideana on kerätä eri vähemmistökielisiä Twitter-käyttäjiä yhteen. On selvä ongelma, että vähemmistökielen käyttäjä ei välttämättä pääse nauttimaan twiiteistä omalla kielellään, sillä ne jäävät helposti enemmistökielen jalkoihin tässäkin asiassa. Scannell kertoi hänet syksyllä tavatessani, että hänellä on kaksi Twitter-tiliä, joista toisessa hän seuraa vain iirinkielisiä käyttäjiä. Moista luksusta ei liene vielä yhdelläkään suomalais-ugrilaisella kielellä paitsi suurimmilla, mutta aika näyttää, ehkä tilanne muuttuu vielä. Tästä voisivat myös vähemmistökieli- ja murreaktivistit ottaa vaarin. Ei olisi mahdotonta tehdä eri Twitter-tilejä eri kielille, joita haluaisi itse opetella tai käyttää enemmän.

Indigenous Tweets -sivuston listaa katsoessa huomaa, että tähän joukkoon mahtuu kaikenlaisia kieliä. Ilmeisesti päävaatimus on, että kieli on jollain tavalla heikommin edustettuna internetissä. Listan suurin Twitter-vähemmistökieli on tällä hetkellä baski. Mutta hieman suurempien kielten joukossa on myös pohjoissaame. Tämän perusteella sitä käytetään Twitterissä enemmän kuin vaikkapa navajoa. Kävin listaa läpi muita suomalais-ugrilaisia kieliä varten, ja listalta löytyvät muun muassa luulajansaame ja kveeni. Lähes kaikki kirjoittavat toki muillakin kielillä, mutta prosenttiluku näyttää esimerkiksi udmurtiksi tai komiksi kirjoitetun osuuden. Luvut voivat joskus olla hyvinkin pieniä, mutta nähdäkseni näin vastikään alkaneen asian suhteen ei missään nimessä kannata olla pessimistinen. On myös mahdollista lisätä itse listalle tiettyjä kieliä käyttäviä, vaikka järjestelmä nähdäkseni yrittää heitä itsekin etsiä koko ajan. Nyt listattuja käyttäjiä on syytä käydä tarkasti läpi, välillä voi löytyä kaikkea yllättävääkin. Näyttää siltä, että Twitteriä käyttää pohjoissaameksi jopa Vladimir Putin! Mitä tämä onkaan, voiko tähän uskoa? Käyköön jokainen itse lukemassa!

Tämän lisäksi Scannell pitää vastaavaa listaa myös blogeista. Tämä voi kiinnostaa monia, jotka kaipaavat pidempiä tekstejä. Nyt sugrikielistä löytyy taas vain pohjoissaame. Tähän loppuun voisin sanoa, että muilla suomalais-ugrilaisilla vähemmistökielillä kirjoitettuja blogeja on varmasti tätä enemmänkin. Niitä voisivat asiasta paremmin tietävät listata vaikka tämän blogin kommentteihin, mistä Sukukansojen ystävät ry lupaa koota ne listaksi ja lähettää eteenpäin.

Mainittakoon, että Twitterin mahdollisesti yleistyessä tulee myös Sukukansojen ystävät ry osallistumaan tähän työhön mahdollisimman monia suomalais-ugrilaisia kieliä käyttäen. Nyt on vielä parempi keskittyä näihin paremmin tuntemiimme, vaikka asiaa seurataankin koko ajan.

Niko Partanen
Varapuheenjohtaja
Sukukansojen ystävät ry

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Suomalaiset - matkalle Karjalan kyliin!

Karjalan tasavallassa karjalaa osaavien karjalaisten kuuluu nykyään enää harvoin puhuvan omaa kieltään julkisilla paikoilla. Tilanne on kuitenkin eri suomalaisten kanssa. Meille voidaan kyllä pagistah äijä karielagze.

Matkustin heinäkuussa linja-autolla Petroskoista Vieljärvelle, Prääsän piiriin. Ihmiset olivat sisätiloissa hiljaa tai puhuivat toisilleen venäjää. Lukiessani repusta kaivamaani karjalankielistä Oma Mua -lehteä, luuli niin ikään Vieljärvelle matkalla ollut Sergei minun lukevan suomalaista lehteä. Vastasinkin hänen kysymyksiinsä Suomesta kömpelöllä venäjän kielen taidollani.

Sanomalehden karjalaiseksi tunnistanut vanhemmanpuoleinen nainen rohkaistui puhumaan minulle tämän jälkeen omalla äidinkielellään, ehdalla livvillä eli aunuksenkarjalalla. Panitämerensuomalainen, omilla kielillämme puolin ja toisin käyty keskustelumme sujui hyvin ja vain joitakin sanoja ja ilmaisuja jäi ymmärtämättä. Bussista paljastui tämän jälkeen vielä muitakin karjalaa puhuvia matkustajia.

Muut matkustajat olivat lievästi ihmeissään, kun ulkomaalainen ja paikallinen henkilö puhuivat ymmärrettävästi keskenään. Tätä ei olisi tapahtunut kahden karjalaisen ollessa kyseessä.

Johtopäätös: Lisää suomalaisia matkaajia Karjalan maaseudulle ja čoma karjalan kieli kuulumaan!


Sakari Linden
Puheenjohtaja, Sukukansojen ystävät ry


perjantai 18. lokakuuta 2013

Sukukansapäivää vietetään lauantaina

TIEDOTE 18.10.2013
Julkaisuvapaa


Sukukansapäivää vietetään lauantaina

Sukukansapäivä on suomalais-ugrilaisille kansoille ja kielille omistettu
juhlapäivä, jota vietetään vuosittain lokakuun kolmantena lauantaina.
Sukukansapäivää juhlistetaan Helsingin Musiikkitalossa lauantaina 19.
lokakuuta klo 13 alkavassa M. A. Castrénin järjestämässä tilaisuudessa,
jossa paneelikeskustelun aiheena on kielten ja lajien uhanalaisuus.

Karjalan Sivistysseuran ja Sukukansojen ystävien klo 15 alkavassa
matkailuaiheisessa tilaisuudessa Iter Finno-Ugricum esiintyvät paikan
markkinointiin erikoistunut konsultti Ilkka Vaura Place Marketingista ja
suomalais-ugrilaisille alueille yhtiönsä kautta järjestänyt Petri Niikko.
Karjalan tasavallan Veskelyksen kylän johtaja Irina Pogrebovskaja
puolestaan kertoo karjalan kielen merkityksestä kylänsä matkailun
edistämisessä ja inarinsaamelainen Petri Mattus saamelaisuuden roolista
saamelaisten kotiseutualueen matkailussa.

Tilaisuuden järjestäjät haluavat tuoda esille matkailun hyödyn
vähemmistökielten ja -kulttuurien näkökulmasta. Ulkopuolisten kiinnostus
vähemmistökulttuuriin kohottaa paikallisten itsetuntoa, auttaa heitä
näkemään oman kielensä ja kulttuurinsa arvon ja rohkaisee toimimaan niiden
säilyttämisen puolesta.

- Suomalais-ugrilaisten kielten säilyttämiseksi ja kehittämiseksi on
löydettävä uudenlaisia kannustimia. Matkailu voi tarjota monelle kielelle
toivoa uudesta elpymisestä, sanoo Sukukansojen ystävien puheenjohtaja
Sakari Linden.

Karjalan Sivistysseuran puheenjohtaja Eeva-Kaisa Linna näkee Karjalan
tasavallan erityisen lupaavana alueena matkailun kannalta:

- Karjalaan meillä suomalaisilla on erityinen suhde. Tasavallan päämies
Aleksandr Hudilainen on nostanut esiin Karjalan Suomen ja Venäjän välisen
taloudellisen yhteistyön. Mahdollisen sijoitustoiminnan ohella Karjala
tulee nähdä myös potentiaalisena matkailukohteena. Alueella asuvien suomen
ja karjalan kielen taitajien vuoksi matkailu Karjalassa voidaan
kielellisestikin kokea kiinnostavaksi ja jopa helpoksi.


Lisätietoa:
Sukukansapäivä 2013 Facebookissa


Lisätiedot:

Eeva-Kaisa Linna
Puheenjohtaja, Karjalan Sivistysseura
Puh. 040 5003403

Sakari Linden
Puheenjohtaja, Sukukansojen ystävät
Puh. 050 3037098

 

torstai 17. lokakuuta 2013

Suomalais-ugrilaista yhteistyötä tekevät järjestöt haluavat sukukansapäivästä liputuspäivän


TIEDOTE 17.10.2013
Julkaisuvapaa


Järjestöt haluavat sukukansapäivästä liputuspäivän

Suomalais-ugrilaista yhteistyötä tekevät järjestöt ehdottavat
sukukansapäivän julistamista vakiintuneeksi liputuspäiväksi. Kannanottoon
yhtyneet järjestöt toivovat, että sisäministeriö määräisi valtion virastot
ja laitokset liputtamaan sukukansapäivänä ja suosittaisi yleistä liputusta
myös muille.

Vetoomukseen ovat yhtyneet seuraavat järjestöt:
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan sukukansavaliokunta
Karjalan Kielen Seura ry
Lyydiläinen Seura ry
Sukukansojen ystävät ry
Suomen Inkeri-liitto ry
Tverinkarjalaisten ystävät ry
Uhtua-Seura ry

Sukukansapäivä on suomalais-ugrilaisille kansoille ja kielille omistettu
juhlapäivä, jota vietetään vuosittain lokakuun kolmantena lauantaina.

Suomen tulisi kannanottoon yhtyneiden järjestöjen mielestä ottaa asiassa
mallia kahdesta muusta suomalais-ugrilaisesta valtiosta, Unkarista ja
Virosta. Unkarin parlamentti hyväksyi 9. huhtikuuta 2013 lain, jonka
mukaan maassa juhlitaan lokakuun kolmatta lauantaita sukukansapäivänä.
Viron parlamentti sääti jo vuonna 2011 lain, jonka mukaan sukukansapäivä
on maassa liputuspäivä.

Sukukansapäivän virallinen juhlistaminen tekisi suomalais-ugrilaiset
kansat ja kielet näkyvämmäksi Suomessa. Se antaisi suomalaisille myös
paremman mahdollisuuden pitää yllä yhteyksiä kielisukulaisiinsa ja
tiedostaa paremmin kielitaustansa merkityksen osana omaa
identiteettiään.

Sukukansapäivän keskeisempi asema maassamme olisi myös
kunnianosoitus omille suomalais-ugrilaisille kielivähemmistöillemme,
saamelaisille ja karjalaisille, sekä inkerinsuomalaisille.


Lisätietoa:

Simo Kantele
Puheenjohtaja, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan
sukukansavaliokunta
Puh. 0400 120564

Ari Burtsoff
Sihteeri, Karjalan Kielen Seura ry
Puh. 045 3565601

Herman Hakala
Puheenjohtaja, Lyydiläinen Seura ry
Puh. 050 5231311

Sakari Linden
Puheenjohtaja, Sukukansojen ystävät ry
Puh. 050 3037098

Alina-Sinikka Salonen
Puheenjohtaja, Suomen Inkeri-liitto ry
Puh. 040 7437042

Tapio Mustonen
Puheenjohtaja, Tverinkarjalaisten ystävät ry
Puh. 040 7039777

Kari Kemppinen
Puheenjohtaja, Uhtua-Seura ry
Puh. 0500 203448


sunnuntai 13. lokakuuta 2013

SUKUKANSAPÄIVÄ 2013

Tervetuloa viettämään suomalais-ugrilaisten kansojen yhteistä juhlaa!

Sukukansojen ystävät järjestää yhteistyössä Karjalan Sivistysseuran kanssa matkailuaiheisen tapahtuman Iter Finno-Ugricum. Sukukansapäivän aloittaa M. A. Castrénin Seuran yhteistyökumppaniensa kanssa järjestämä paneelikeskustelu Katoavatko laulut tundralta – kielten ja lajien uhanalaisuus.

Pyydämme ilmoittautumaan tapahtumaan sähköpostitse osoitteeseen sukukansojenystavat@mafun.org tai tapahtuman Facebook-sivulla (Sukukansapäivä 2013).

Sukukansojen ystävien hallitus

---

SUKUKANSAPÄIVÄ 2013

Aika: la 19.10.2013 klo 13.00–14.30
Paikka: Musiikkitalo, Organo-sali, Mannerheimintie 13 a, Helsinki

PANEELIKESKUSTELU Katoavatko laulut tundralta – kielten ja lajien uhanalaisuus

Vera Kondratjeva, laulua
Pj. Ildikó Lehtinen, avaussanat

Panelistit:
Professori Ilkka Hanski (Helsingin yliopisto, biotieteiden laitos)
Vpj. Hanna Helander (City-Sámit)
FT, tutkija Lari Kotilainen (Helsingin yliopisto, suomen kieli ja kulttuuri)
BA Norman Langerak (Helsingin yliopisto, suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit)
Johtaja Pirkko Nuolijärvi (Kotimaisten kielten keskus)
Professori Sirkka Saarinen (Turun yliopisto, suomalais-ugrilainen kielentutkimus)
Tutkija Outi Vesakoski (Turun yliopisto, biologian laitos)

Moderaattoreina toimivat pj. Ildikó Lehtinen ja toimittaja Kirsikka Moring.

Lisätietoja: M. A. Castrénin seura, puh. (09) 135 7820


-----------Klo 14.30–15.00 kahvitauko --------------


ITER FINNO-UGRICUM – matkailu suomalais-ugrilaisilla alueilla

15:00
Avaussanat

15:10
August Vilhelm Ervasti, Ahma. Kertomus unohtuneitten maasta. Karjalan Sivistysseura julkistaa 113 vuotta arkistojen kätköissä käsikirjoituksena maanneen kaunokirjallisen teoksen.

15:20
Alueiden brändäys - kieli ja kulttuuri. Ilkka Vaura, seniorikonsultti, Place Marketing

15:50
Saamelaisuuden rooli saamelaisten kotiseutualueen matkailussa. Petri Mattus, matkailuyrittäjä.

16:10
Karjalan kielen rooli Veškelyksen kylän matkailun edistämisessä.
Irina Pogrepovskaja, Veškelyksen kylä, ECHO-hanke

16:30
Matkailu ja mielikuvat. Miten herättää kiinnostus matkalle suomalais-ugrilaisuuteen? Petri Niikko, Niikon Matkat


Muutokset ohjelmaan mahdollisia.

–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
Kaikkiin sukukansapäivien tilaisuuksiin on vapaa pääsy!
–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

Sukukansapäiviä on järjestetty Suomessa jo vuodesta 1992 lähtien.

Tänä vuonna mukana ovat olleet seuraavat tahot: HYYn sukukansavaliokunta; Karjalan Sivistysseura; Olutravintola Villi Wäinö ja Media Cerevisia Oy, Olutsilta - Õllesild, Suomen Viro-yhdistysten liitto, Tuglas-seura, Viljandin ystävät ja Viro-instituutti Suomessa; Sibelius-Akatemia, kansanmusiikin aineryhmä; Sukukansojen ystävät; Suomalais-Ugrilainen Seura; Suomi-Unkari Seura; Tverinkarjalaisten ystävät; M. A. Castrénin seura ja Opetus- ja kulttuuriministeriö.