Kansalaisjärjestöt suomalais-ugrilaisia kieliä ja kulttuureja säilyttämässä

15. – 19. kesäkuuta järjestettiin Urojärven leirikeskuksessa, Karjalan tasavallassa Venäjällä, ”Kansalaisjärjestöt suomalais-ugrilaisia kieliä ja kulttuureja säilyttämässä” – koulutushankkeen ensimmäinen osa. Suomi-Venäjä-Seuran järjestämän ja Koneen Säätiön ja Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman hankkeen tavoitteena on saada suomalais-ugrilaisen liikkeeseen mukaan uusia aktiiveja ja kouluttaa heidät monipuolisiksi järjestötyön osaajiksi. Tämän lisäksi hankkeen tavoitteena oli saada aikaan konkreettisia yhteistyöhankkeita eri suomalais-ugrilaisten alueiden välille.

Koulutuksen sisältö oli monipuolista ja laadukasta. Koulutus sisälsi esiintymistaitoihin, mediaan, virkamiehen kanssa asiointiin ja hankehallintoon liittyviä asioita. Osallistujat kuulivat myös alkuperäiskansojen oikeuksista, maailmanlaajuisesta alkuperäiskansaliikkeestä ja kielten elvytyksestä. Lisäksi kuultiin paikallisesta toiminnasta karjalan kielen säilyttämiseksi ja karjalaisen kulttuurin kehittämiseksi.

Kulttuuripuolesta vastasivat niin koulutettavat itse kuin Petroskoin kaupunkikin. Koulutukseen osallistujat esittivät lauluja, tansseja ja leikkejä omilta suomalais-ugrilaisilta alueiltaan. Mieleenpainuvimpia esityksiä oli ersäläisen räppärin omalla äidinkielellään esittämät kappaleet. Ersäläinen Melsedej todisti konkreettisesti, että Venäjän suomalais-ugrilaiset kielet ovat myös nykyaikaisen kulttuurin kieliä. Muodollisemman ohjelman osana puolestaan oli Karjalan kansallisen teatterin karjalankielinen näytelmä Hodari (suom. Huotari), joka keräsi katsojilta runsaasti kiitosta.

Karttuneiden kokemuksien ja taitojen ohella koulutushankkeen ensimmäisestä osasta jäi myös konkreettisia hankkeita kehitettäväksi toista koulutusjaksoa varten. Tärkeä osa koulutusta oli työskentely aihekohtaisissa pienryhmissä. Omat ryhmänsä oli taloudellisille, viestintään ja kieleen liittyville hankkeille. Niissä koulutettavat saivat lisätietoa hankkeiden toteutuksesta erityisesti Venäjän olosuhteissa.

Esimerkkinä hankeideasta on Venäjän eri suomalais-ugrilaisten alueiden ja Suomen välinen varhaisnuorten leiriohjelma. Siinä pyrittäisiin saamaan leireille osallistujiksi erityisesti ns. riskinuoria, joista toivotaan myöhemmin saatavan aktiiveja suomalais-ugrilaiseen liikkeeseen. Ohjelma koostuu eri alueilla järjestettävistä leireistä, joista viimeinen osa järjestettäisiin Suomessa. Sukukansojen ystävät on valmis etsimään Suomesta potentiaalisia partnereita hankkeelle.

Lisätietoa hankkeesta löytyy täältä

Sakari Linden

Sukukansojen ystävien tervehdyspuheenvuoro VII Karjalan Rahvahan Kerähmössä

Karjalan tasavallan Prääsässä 7. kesäkuuta 2013 pidettyyn VII Karjalan Rahvahan Kerähmöön vierailijana osallistunut Sukukansojen ystävien puheenjohtaja Sakari Linden piti tapahtumassa seuraavan tervehdyspuheen:

VII Karjalan Rahvahan Kerähmöön osallistuivat Kerähmön valtuutettujen neuvoston väistynyt puheenjohtaja Olga Žarinova (vas.), Karjalan tasavallan päämies Aleksandr Hudilainen, Kerähmön valtuutettujen neuvoston uudeksi puheenjohtajaksi valittu Tatjana Kleerova ja valtuutettujen neuvoston jäsen, neuvoston entinen puheenjohtaja Viktor Bogdanov.

Arvoisa Kerähmön valtuutettujen neuvoston puheenjohtaja,

Hyvä Karjalan Rahvas,

Kiitän omasta ja Sukukansojen ystävien puolesta kutsusta Kerähmöön. On suuri kunnia osallistua tänne.

Oma sukutaustani on kokonaan Länsi-Suomessa. Kuitenkin Karjalalla ja karjalan kielellä on jo oma tärkeä paikkansa sydämessäni. Nyt kun Kerähmö järjestetään Prääsässä, on kuin ympyrä sulkeutuisi omalta kohdaltani. Kaksi vuotta sitten, heinäkuussä 2011, päätin Prääsän piirin Vieljärvellä vieraillessani tukea teitä – karjalaisia – pyrkimyksissänne elvyttää ja ylläpitää kieltänne ja kulttuurianne.

Uskon, että karjalan kielellä on tulevaisuutta. Kieli ja äidinkieli on aina itseisarvo, mutta sen ohella kielen säilyttämiseksi tarvitaan välineellisiä syitä. Esimerkki tuollaisesta välineellisestä syystä voisi olla se, että karjalan kieli nähtäisiin Suomea ja Venäjää yhdistävänä tekijänä. Karjalan kielestä on tehtävä tärkeä osa Karjalan tasavallan markkinointistrategiaa. Karjalan kieleen liittyvä imago voi hyödyttää kaikkia tasavallan asukkaita, kun sen avulla houkutellaan alueelle ulkomaisia investointeja ja lisää matkailijoita.

Karjalan kielen säilyttämiseksi tarvittava tietotaito on jo olemassa. Sen lisäksi tarvitaan poliittista tahtoa ja resursseja. Poliittinen tahto on poliitikkojen asia. Sen sijaan Sukukansojen ystävät ja Nuori Karjala haluavat panostaa resurssipuoleen perustamalla karjalan kielen tukisäätiön, joka kerää yhteiskuntavastuun perusteella yrityksiltä lahjoituksia, jotka kanavoidaan kieltä ylläpitäviin hankkeisiin. Tässä kohtaa on muistettava, että lasten ja nuorten kielitaito on olennaisin asia, johon pitää panostaa.

Toivon menestyksekästä Kerähmöä kaikille ja kiitos vielä kutsusta.

Suuret passibot!

VII Karjalan Rahvahan Kerähmö Prääsässä 7.6.2013