Kansainvälinen kattaus fennougristiikasta kiinnostuneita kokoontui jälleen tänä keväänä 15.5.–19.5. viettääkseen historian 38. IFUSCO:a, eli International Finno-Ugric Students’ Conference -tapahtumaa, suomenkieliseltä nimeltään Kansainvälinen suomalais-ugrilaisten opiskelijoiden konferenssi. Edeltävä IFUSCO pidettiin viime vuonna Prahassa, ja tänä vuonna tapahtumaa pääsi isännöimään Suomen entinen pääkaupunki Turku. Tämä oli itse asiassa toinen kerta, kun Turku on tapahtumaa isännöinyt: edellinen kerta oli vuonna 1997. Aikaa viime kerrasta olikin siis jo kulunut. Myös Sukukansojen ystävät osallistui tapahtuman järjestämiseen, ja järjestöllämme oli edustajansa tapahtumassa. Tässä matkablogissa me, järjestön tuoreet jäsenet hallituksen sihteeri Iivo Kalijärvi ja kannatusjäsen Antton Mäntyvaara, kerromme mahtavasta viikostamme Turun kauniissa maisemissa suomalaisugrilaisuuden parissa.
 |
| IFUSCO-abstraktivihko |
Mutta mikä IFUSCO siis oikein on? Se on vuosittain järjestettävä suomalais-ugrilaisten ja aiheesta kiinnostuneiden opiskelijoiden konferenssitapahtuma. Tapahtumaa on järjestetty jo vuodesta 1984 alkaen. Opiskelijat huolehtivat itse tapahtuman järjestämisestä, ja tapahtuma kokoaa yhteen varsinkin kielitieteilijöitä, mutta myös kansatieteestä, historiasta, kirjallisuudesta ja käännöstieteestä kiinnostuneita opiskelijoita.
 |
| IFUSCOn järjestäjät |
Konferenssi tarjoaa mahdollisuuden alan opiskelijalle esitellä omaa tutkimustaan tai jotain muuta suomalais-ugrilaisiin kieliin, kulttuureihin tai kansoihin liittyvää aihetta. Esitelmän pääsi pitämään melko matalalla kynnyksellä, myös allekirjoittanut, mikä oli hyvä asia, sillä se kannusti monenlaisiin esitelmiin. Konferenssiin mahtuikin siis runsas kirjo mielenkiintoisia esitelmiä, jotka käsittelivät eri tavoin suomalais-ugrilaisuutta. Myös esitelmien kieli oli vaihteleva: esitelmöijä saattoi puhua suomeksi, englanniksi, viroksi, unkariksi tai jollain muullakin kielellä. Konferenssissa onkin käytössä perinteinen ”kolmen kielen sääntö”, eli esitelmän pitää koostua kolmesta eri kielestä: yksi esitelmän tiivistelmässä, toinen luentodioilla ja kolmas itse esitelmän puheessa. Tapahtuma oli siis kaiken kaikkiaan hyvin monikielinen, ja allekirjoittaneet pääsivät käyttämään runsaasti englantia ja saksaa keskustelussa.
 |
| Osallistujien yhteiskuva |
Yhteensä esitelmiä oli viikon aikana nelisenkymmentä. Kaikkia emme kuitenkaan ehtineet mennä seuraamaan, sillä osa jouduttiin pitämään päällekkäin. Esitelmät jaoteltiin omiin luokkiinsa, esimerkiksi kielitieteitä tai sitten historiaa ja politiikkaa käsitteleviin kategorioihin. Suurin osa tapahtuman osallistujista olikin kielitieteilijöitä, joko entisiä tai nykyisiä opiskelijoita, mutta kuulemamme mukaan kyseessä oli yksi poikkitieteellisimmistä IFUSCO:ista koskaan. Mukana olikin myös ainakin arkeologeja ja politiikan tutkijoitakin. Me taas edustimme kaksistaan ylpeästi tapahtuman ainoina yhteiskuntatieteiden ja filosofian opiskelijoina omaa alaamme. Meille esitelmät viron kielen kieliopista tai saamelaiskielten sijamuodoista olivatkin vähän mystisiä, mutta yritimme toki pysyä perässä. Kielitieteiden esitelmissäkin oli hyvin mielenkiintoisia ja helposti lähestyttäviä aiheita, joista kenties mieleenpainuvin oli luento, joka kertoi eri uralilaisten kielten käytöstä sosiaalisen median sovelluksissa. Koko konferenssin lempiluentomme taisi kuitenkin olla sarja esitelmiä, jotka kertoivat liiviläisten historiasta ja heidän kansantarustostaan. Liiviläisten tarinat ihmissudista ja meren sinisistä lehmistä olivat mielenkiintoista kuunneltavaa.
 |
| Professori Jussi Ylikosken luento |
Turku on merkittävä fennougristiikan kaupunki jo senkin takia, että alan perinne ulottuu kaupungissa satoja vuosia aina Kuninkaallisen Turun Akatemian päiviin asti. Konferenssin varsinaisena avajaispäivänä tiistaina 16.5. saimmekin kuulla prof. emerita Sirkka Saarisen luennon Turun fennougristiikan historiasta. Myös prof. Jussi Ylikoski piti konferenssissa kutsuluennon, kertoen ”Fennougristiikan olemuksesta ja tulevaisuuden näkymistä”. Tapahtumalla oli siis tavallisten opiskelijoiden lisäksi akateemisesti pitkälle ansioituneita kutsuvieraita.
Näiden kaikkien esitelmien lisäksi ohjelmassa oli myös pari erilaista työpajaa. Toinen käsitteli niin sanottuja anbur-aakkosia, joka on muinainen kirjoitusjärjestelmä, jolla on kirjoitettu muun muassa komin kieltä. Työpajassa opeteltiin tulkitsemaan sitä. Toisessa työpajassa käsiteltiin kielitieteen ja arkeologian yhdistämistä. Me emme valitettavasti ehtineet osallistua kumpaankaan työpajaan, sillä ne olivat viimeisen konferenssipäivän aamupäivänä, ja meidän oli sillä välin huolehdittava majapaikkamme siisteydestä ja muista järjestelyistämme: yövyimme nimittäin koko viikon Anttonin tädin omistamassa asunnossa, ja sen oli luonnollisesti oltava hyvässä kunnossa poistuessamme.
Kaiken tämän akateemisen esitelmöinnin lisäksi tapahtumaan mahtui kuitenkin paljon muutakin. Joka illalle oli järjestetty viihdyttävää ohjelmaa, mistä ensinnäkin suuri kiitos tapahtuman järjestäjille. Konferenssin ensimmäisenä päivänä maanantaina järjestäjät pitivät meille kävelykierroksen Turun läpi. Sen aikana tutustuimme kampusalueeseen, historiallisiin rakennuksiin ja nähtävyyksiin sekä opimme kaikenlaista triviaa Turun historiasta. Mieleen jäivät Mikael Agricolan patsas ja H. G. Porthanin hauta Tuomiokirkon luona, ja myös kreivi Pietari Brahen patsas komeili näiden lähettyvillä. Näimme myös vanhan tähtitornin ja Luostarinmäen museokorttelin. Kierros päättyi Turun vanhalle mestauskukkulalle, josta oli myös mestatulla hyvä näkymä Tuomiokirkolle.
 |
| Turun Akatemiatalo |
 |
| H. G. Porthanin hauta Tuomiokirkon luona |
Kävelykierroksen jälkeen siirryimme kampusalueen vieressä olevaan Proffan kellari -nimiseen ravintolaan, joka oli yksi tapahtuman taloudellisista tukijoista. Ravintolan pitäjät olivatkin järjestäneet meille ”IFUSCO-menun”, eli eri alkoholijuomia tarjoushintaan. He olivat myös varanneet konferenssiporukalle yläkerran kabinetin koko viikoksi! Aikalailla jokainen konferenssin ilta päättyikin ainakin meidän osaltamme Proffan kellarissa. Mukava paikka.
 |
| Konferenssioluen järjestämisestä vastanneet IFUSCOlaiset esittelevät ylpeästi tuotostaan |
Tiistaina meille taas oli varattu saunailta TYY:n saunatiloissa. Löylyt olivat hyvät, ja IFUSCO-porukka oli yhteistyössä paikallisen panimon kanssa järjestänyt iltaa varten myös virallisen IFUSCO-oluen, jota tulikin sitten juotua sen ja seuraavan illan ajan. Pullon etiketissä komeilee myös anbur-aakkosin sana ”joutsen”.
 |
| Konferenssiolut Joutsen |
Keskiviikolle oli järjestetty ”sugri-disko”. Diskoa varten oli varattu oma tila, ja siellä oli esiintymislavaa ja tanssilattiaa. Saimmekin nauttia erilaisista ohjelmanumeroista: meille esiintyi kaksi bändiä, suomalainen ja virolainen, jotka soittivat meille mukavaa kansanmusiikkia. Sen jälkeen oli vuorossa leikkimielinen kisa, jossa koetettiin ryhmissä arvata Elias Lönnrotin suomen kieltä varten kehittämien uudissanojen ja ilmaisujen merkitystä. Loppuillan saimme sitten nauttia myös virolaisista kansantansseista, joihin itsekin osallistuimme, sekä myös suomalaisugrilaisteemaisesta diskomusiikista. Mieleemme jäi varsinkin Despacito udmurtin kielellä. Ohjelmassa oli lisäksi yhteislaulua suomalaisugrilaisesta laulukirjasta katsoen. Erityisesti tässä diskoillassa huokui sellainen erittäin hyvä yhteishenki ja yhteisöllisyys, suomalaisugrilainen henki. Se kai johtuu siitä, että monelle suomalaisugrilaisuus on arvokas ja tärkeä osa omaa identiteettiä, ja se osataan myös näyttää. Ilta oli yksi tapahtuman kohokohtia.
 |
| Suomalaista kansanmusiikkia |
 |
| Virolainen yhtye |
 |
| Sugri-diskon tunnelmaa |
Torstaina ei sitten ollutkaan enää esitelmiä, vaan ohjelmassa oli kaksi retkeä ja myöhemmin illalla konferenssi-illallinen. Retkien vaihtoehtoina oli joko ekskursio Turun linnaan ja sen jälkeen kävely Ruissalon kauniissa lehtomaisemissa, tai sitten historiallis-arkeologinen kävelykierros Turussa, jossa tutustuttiin tarkemmin kaupungin historiaan. Me olimme valinneet Turun linnan ja Ruissalon reissun, joten emme pysty kävelykierroksesta kertomaan. Porukallemme oli järjestetty kunnon opaskin esittelemään linnaa, ja opimme kiintoisaa triviaa sen historiasta. Ruisrockin maisemat lehtoineen ja huviloineen taas olivat kauniita katsella.
 |
| Turun linna |
 |
| Ruissalon maisemaa |
Illaksi laitoimme kuitenkin puvut päälle, sillä tälle konferenssin viimeiselle illalle oli järjestetty illallinen Kupittaan Paviljongissa. Ravintola oli oikein tasokas, ja tästäkin on erityisesti kiitettävä IFUSCO:n järjestäjiä, kun olivat meille moisen hyvän illallisen järjestäneet. Ruokavalikoima oli miellyttävä, ja ruokailua seurasi vielä maittavat kakkukahvit. Puheenvuoroja pidettiin ja tunnelma oli viihtyisä. Toukokuun jo kuumasti polttava aurinko sai salin näyttämään kultaiselta. Illallinen oli onnistunut päätös konferenssin viimeiselle illalle.
 |
| Konferenssi-illallinen Kupittaan Paviljongissa |
Perjantain päätöstilaisuudessa, jonne mekin kerkesimme, pidettiin vielä perinteinen äänestys seuraavan vuoden IFUSCO:n sijainnista. Vastatusten olivat tällä kertaa Itävallan Wien ja Unkarin Budapest, ja ehdokkailla oli oma edustus. Molemmat ryhmät esittelivät kaupunkinsa ja miksi juuri se olisi hyvä sijainti ensi vuodelle, ja vetosivat yleisöä äänestämään juuri heitä. Äänestys suoritettiin demokraattisesti suljetulla lippuäänestyksellä, ja jännittävän ääntenlaskun jälkeen Budapest voitti äänin 38–18. Jännä sattuma, sillä Turun konferenssi oli 38. IFUSCO. Itävalta-Unkarin sisäisessä kamppailussa Unkari siis vei tällä kertaa voiton. Wieniläiset osasivat kyllä olla hyvin vakuuttavia. Vuoden 2024 IFUSCO järjestetään siis Budapestissa. Unkarin edustajat kutsuttiin yleisön eteen vastaanottamaan kiertävä IFUSCO-maskotti, ja ulkona otettiin vielä yhteiskuva unkarilaisista ja IFUSCOn järjestäjistä. Äänestystä seurasivat vielä loppukahvittelut, jossa jätimme jäähyvästit viikon aikana tekemillemme tuttavuuksille ja kiitimme järjestäjiä mahtavasta viikosta, jonka jälkeen suuntasimme omille teillemme.
 |
| Unkarin edustusto ottaa vastaan IFUSCO-maskotin |
 |
| Unkarilaiset ja IFUSCOn järjestäjät yhteiskuvassa |
Siinä siis suurin piirtein koko konferenssiviikko. IFUSCO oli meidän ensimmäinen konferenssimme koskaan, ja olemme yhtä mieltä siitä, että tulevien konferenssien on kyllä vaikea sitä ylittää! Tapahtumassa oli sellainen yhteishenki ja tervetullut olo, että on vaikea nähdä tulevien vetävän sille vertoja. Esitelmät olivat mielenkiintoisia ja avartivat näkökulmiamme. Vaikka kenties parhaimpia hetkiä olivatkin iltojen ohjelmat, oli konferenssin akateeminenkin puoli siis oikein onnistunut. Tapahtuman järjestäjät olivatkin löytäneet hyvän tasapainon luentojen ja sitten rennomman hengailun välillä, ja olivat järjestäneet kaikki käytännön asiat hyvin kiitettävästi. Konferenssiin osallistuminen maksoi vain 40 euroa, ja emme kyllä koskaan ole saaneet rahallemme niin hyvää vastinetta, ottaen varsinkin huomioon disko ja illallinen. Kaiken kaikkiaan tämä viikko Turussa oli unohtumaton ja siitä jää hyvät muistot. Kiitoksia vielä siis IFUSCO:n järjestäjille hienosta tilaisuudesta, ja kenties tiemme vie meidät ensi vuonna vielä Unkariinkin!
