Vierailuja:

perjantai 25. helmikuuta 2022

Sukukansojen ystävät ry:n kannanotto Ukrainan sotaan

Kahdeksan vuotta Ukrainassa vallinnut sotatila ja Krimin miehitys on yltynyt suursodaksi, jota käydään keskellä Eurooppaa vain tuhannen kilometrin päässä Suomesta. Syy tähän on Venäjän valtion. On sanomattakin selvää, että sen toimet ovat kiistatta erittäin tuomittavia. Kuten tiedetään, Venäjään kuuluvilla alueilla on vuosituhansia asunut – ja asuu edelleen – lukuisia suomalais-ugrilaisia kansoja. Näiden suomalaisten sukukansojen kanssa yhteistyön tekeminen on keskeinen osa yhdistyksemme toimintaa.

 

Tässä vakavassa ja surullisessa tilanteessa haluamme painottaa, että Sukukansojen ystävät ei harjoita mitään sellaista toimintaa, eikä ole tekemisissä minkään sellaisen valtiollisen tai muunkaan tahon kanssa, joka tukisi välillisesti tai suoraan Venäjän valtion vihamielisiä toimia. Tämä on ehdoton periaatteemme, josta emme tingi missään olosuhteissa.

 

Venäjän avoin vihamielisyys asettaa monet sen kansalaiset hankalaan asemaan. Kuten tiedotusvälineemme ovat uutisoineet ja lukuisat Venäjän kansalaiset ovat itse suoraan kertoneet, kaikki heistä eivät hyväksy valtionsa toimia. Sukukansajärjestönä meille on tärkeää, että tavallisia Venäjällä asuvia suomalais-ugrilaisia ei halveksuta tai ylenkatsota vain siksi, että he sattuvat asumaan Venäjän diktatuurin alla. Vihamielinen ja sodan aloittanut Venäjän hallinto on selkeä syyllinen. Eri maissa, ja myös Venäjällä, on jo nähty mielenosoituksia sotaa vastaan, ja tällainen toiminta on kunnioitettavaa ja kannatettavaa.

 

Ukrainan kansa on saanut ennenkin kokea kovia. Vuosina 1932–1933 maassa raivonnut Neuvostoliiton aiheuttama nälänhätä tappoi eri arvioiden mukaan 3–14 miljoonaa ihmistä. Samoin, kun Neuvostoliitto väkipakolla siirteli ihmisiä ympäri Neuvostoliittoa, arviolta 6 miljoonaa ihmistä joutui jättämään kotinsa. Ihmisiä siirrettiin mielivaltaisesti ympäri maata muun muassa kansallistunteen, kielten ja kulttuurien tukahduttamiseksi. Tuolloin ihmisiä sekä vietiin Ukrainasta että tuotiin Ukrainaan. Tällöin Ukrainaan päätyi myös lukuisia suomalais-ugrilaisia vähemmistöjä, mutta heitä asuu maassa myös muista syistä, kuten rajamuutosten ja muiden muuttoliikkeiden vuoksi.

 

Eritoten rajamuutosten vuoksi Ukrainassa asuu liki 160 000 unkarilaista. He asuttavat varsinkin Taka-Karpatian aluetta. He ovat Ukrainan viidenneksi suurin vähemmistö. Ukrainan väestöön kuuluu noin 43 miljoonaa ihmistä, ja suomalais-ugrilaisten suhteellinen osuus heistä on pieni. Unkarilaisetkin muodostavat maan väestöstä alle puoli prosenttia. Kuitenkin määrällisesti suomalais-ugrilaisia on Ukrainassa paljon. Unkarilaisia asuu Ukrainassa enemmän kuin Suomen seitsemänneksi suuressa kaupungissa Jyväskylässä on asukkaita. Muut Ukrainan suomalais-ugrilaiset kansat muodostavat Riihimäen kokoisen väestön. Yhdessä näiden ihmisten lukumäärä lähentelee Turun asukaslukua. 

 

Ukrainan väestötiedot ovat vuosituhannen alusta, joten niitä ei voine pitää täysin luotettavina. Väestötietojen suhde identiteettiin, kieleen ja yksilöiden monipuolisiin taustoihin ei myöskään ole yksiselitteistä. Ne kuitenkin antanevat hyvän kuvan maan suomalais-ugrilaisen väestön koosta. Unkarilaisten jälkeen määrällisesti suurimmat suomalais-ugrilaiset ryhmät maassa ovat noin 9 300 mordvalaista, 4 700 udmurttia ja 4 100 maria. Komejakin on noin 2 700. Maassa asuu myös merkittävä määrä itämerensuomalaisia: noin 2 900 virolaista, 1 500 karjalaista, 800 inkeriläistä ja 300 vepsäläistä. Suomalaisia maassa asuu arvioilta joitakin kymmeniä.

 

Monelle voi tulla yllätyksenä, että Ukrainan väestötilastojen mukaan suurin inkerikkojen väestökeskittymä ei suinkaan elä Suomenlahden rannoilla Viron itärajan ja Pietarin välillä, vaan Ukrainassa. Siellä heitä asuu yli 800. Toisen erikoisen keskittymän muodostavat liiviläiset, joita näiden tilastojen mukaan on Ukrainassa yli 200. Määrät voivat tuntua pieniltä, mutta muistutettakoon, että näiden itämerensuomalaisten kansojen koko lasketaan muutenkin vain sadoissa ihmisissä. Aivan pohjoisimpiakin uralilaisia kansoja elää Ukrainassa, sillä maassa asuu tilastotietojen perusteella yli 200 nenetsiä, noin 130 saamelaista, 100 hantia sekä 44 nganasania ja 26 enetsiä. Kuten mainittu, luvut ovat vanhoja väestötietoja, eivätkä kerro läheskään koko totuutta. Joka tapauksessa luvuista selviää, että Ukrainalla on myös suomalais-ugrilainen ulottuvuutensa, mikä on syytä muistaa.

 

Ukrainan kohtalo koskee ennen muuta ukrainalaisia mutta myös sukukansojamme. Venäjän ohjukset, pommit, kranaatit ja luodit osuvat armotta kaikkiin maan kansalaisiin.

 

 

Aleksi Palokangas
Varapuheenjohtaja
 
Niko Partanen
Puheenjohtaja
 
Sukukansojen ystävät ry