Kahdelle suomalais-ugrilaisen kirjallisuuden edistäjälle huomionosoitus poikkeuksellisen merkittävästä urasta

Arvo Valtonille elämäntyöpalkinto

Kirjailija Arvo Valton (Vallikivi) on saanut elämäntyöpalkinnon Virossa. Palkinnon summa on 64 000 euroa. Hänet tunnetaan myös suomalais-ugrilaisten kansojen kirjallisuuden tuotteliaana virontajana. Valton on kääntänyt venäjän välityksellä ja yhteistyössä suomalais-ugrilaisten kirjailijoiden ja muiden virolaisten kanssa useita suomalais-ugrilaisia runo- ja novellikokoelmia. Mukana on myös udmurttien kirjallisuuden klassikko Mihail Petrovin Vana Multan.

Mihail Petrovin Vana Multan viroksi käännettynä

Erityisesti Valton on kunnostautunut suomalais-ugrilaisten eeposten virontajana. Niistä suurin osa on kirjoitettu alun perinkin venäjäksi, joten ne Valton on voinut kääntää itse suoraan lähdekielestä. Venäjän Valton taitaa hyvin jo siksikin, että hän oli teini-ikäisenä karkotettuna Siperiassa vanhempiensa kanssa. Näin udmurttien Kyldysinin aika (allekirjoittaneen suomentamana ilmestynyt myös suomeksi nimellä Dorvyžy), komien Biarmia, marien Jugorno ja mansien Jangal-Maa ovat Valtonin ansiosta luettavissa viroksi. Viime syksynä oli Unkarissa pieni neuvottelu suomalais-ugrilaisten kirjallisuuksien liiton toiminnan tulevaisuudesta. 87-vuotias Valton oli mukana. Kun muut kävivät päivisin väliajoilla uimassa Balatonissa ja illalla nauttivat viiniä terassilla, Valton käänsi János Pusztayn laatimaa samojedien eeposta viroksi. Samojedien kansanrunouden pohjalta laadittu eepos Szomatu ilmestyi unkariksi vuonna 2021.

Sergei Matvejevista Udmurtian kansallisrunoilija

Sergei Matvejevin romaani Šuźi

Udmurtiassa Sergei Matvejeville on myönnetty harvinainen kansallisrunoilijan arvonimi. Matvejev on töissä Udmurtija-painotalossa kustannustoimittajana. Hän on kirjoittanut paljon runoja ja kääntänyt uransa varrella tuhansia runoja udmurtista venäjäksi ja venäjästä udmurtiksi. Siksi saattaa kuulostaa oudolta, että monet tuntevat hänet edelleen ennen kaikkea yhdestä romaanista vuodelta 1995. Tuolloin nuori kapinallinen julkaisu romaanin nimeltä Šuźi (’Hölmö’), jossa irvaillaan vähän kaikelle, muun muassa Udmurtian valtionyliopiston kansallisten tieteiden opettajille. Romaani tuo mieleen Suomesta esimerkiksi Veijo Meren ja Mika Waltarin teoksia. Romaani on yksi esimerkki udmurttilaisen kulttuurin nykyaikaisten ilmiöiden luovuudesta. Se oli ilmestyessään melkoinen skandaali. Valitettavasti Matvejevia ei ole suomennettu – vielä. 

Esa-Jussi Salminen