Suomalais-ugrilaisuus on näkyvästi esillä vuonna 2013

Uusi vuosi oli tuskin ehtinyt alkaa, kun Yle Teema alkoi näyttää Ville Haapasalon uutta matkailuaiheista TV-sarjaa Suomensukuiset 30 päivässä. Sarjassa Haapasalo matkustaa läpi Venäjän suomalais-ugrilaisten alueiden ja esittelee niiden kulttuureja. Sarjassa vieraillaan Marinmaalla, Mordvassa, Udmurtiassa, Komissa ja Hanti-Mansiassa.

Suomensukuiset 30 päivässä antaa kymmenille tuhansille suomalais-ugrilaisia kansoja tuntemattomille suomalaisille mahdollisuuden todeta, että kielisukulaisillamme on kiehtovat ja elävät kulttuurit omilla asuinalueillaan Venäjällä. Sarja on suuri mahdollisuus popularisoida suomalais-ugrilaista kansainvälistä yhteyttä, joka on osa suomalaisten kieleen liittyvää taustaa. Suomalais-ugrilaisuus on nähtävä aiheena, joka luonnollisesti yhdistää viime vuosina voimakkaasti länteen suuntautuneen maamme itään. TV-sarja vahvistaa Sukukansojen ystävien näkemystä, jonka mukaan suomalais-ugrilaisuudella on mahdollisuus toimia hyvien naapurisuhteiden ja pehmeän vallan lähteenä Suomelle.

Suomen naapurissa on alkanut tärkeä vuosi karjalaisille. Karjalan tasavallan päämies Aleksandr Hudilainen julisti vuoden 2013 karjalaisen kulttuurin ja karjalan kielen vuodeksi. Vuoteen sisältyy muun muassa 7. kesäkuuta Prääsässä pidettävä VII karjalaisten kerähmö. Lisäksi Sukukansojen ystävien hyvä yhteistyökumppani Nuori Karjala täyttää helmikuussa 20 vuotta.

Sukukansojen ystävät jatkaa suomalais-ugrilaisten kansojen yhteistyötä myös vuonna 2013. Viime vuonna menestyksekkäästi järjestetty Finno-Ugric Design Day saa jatkoa ja järjestömme tiedottaa myöhemmin suunnitelmistaan lokakuun sukukansapäivää varten. Tänäkin vuonna Sukukansojen ystävien tavoitteena on edistää suomalais-ugrilaisten kansojen ja kielten tunnettuutta Suomessa, kasvattaa sen yhteiskunnallista roolia maassamme, tehdä yhteistyötä suomalais-ugrilaisten kansojen välillä ja edistää kielisukulaistemme oikeuksia niin Suomessa kuin muuallakin.

Sukukansojen ystävät haluaa kehittää toimintaansa ja löytää työhönsä uusia innokkaita aktiiveja. Suomalais-ugrilainen yhteistyö on aitoa kansainvälisyyttä tarjoava ala erilaisista kielistä, kulttuureista ja myös laajemmin yhteiskunnasta kiinnostuneille henkilöille. Järjestömme on kaikille avoin ja sen toiminnan sisältöä pystyy helposti muovaamaan oman näköisekseen omalla aktiivisuudellaan.

Hyvää suomalais-ugrilaista vuotta kaikille toivottaen,

Sakari Linden

Puheenjohtaja, Sukukansojen ystävät ry

Sukukansojen ystävien Facebook-sivu avattu

Sukukansojen ystävät on avannut sivunsa Facebookissa. Sivu toimii järjestömme virallisena tiedotuskanavana. Tykkäämällä sivusta voit seurata ajantasaisesti uralilaisten kansojen yhteistyöhön liittyviä uutisia niin Suomesta kuin muualtakin ja samalla oppia uutta uralilaisista kielistä ja kansoista.

Sukukansojen ystävien Facebook-sivu löytyy osoitteesta www.facebook.com/sukukansojenystavat

Alkuperäiskansakiertueella Pohjolassa

Hei! Kuten tässä blogissa aiemmin kirjoittelin, osallistuin Sukukansojen ystävien hallituksen edustajana Road map for the Northern Partnership of Indigenous peoples -projektiin 19.–31.10.2012. Projekti koostui useasta tapaamisesta ja neuvottelusta kolmessa eri Pohjoismaassa. Matkaseurueessa oli edustajia kansalaisjärjestöistä Karjalan ja Komin tasavalloista, Permin aluepiiristä, Muurmanskin alueelta sekä Leningradin alueelta. Kaikkia osallistujia yhdisti se, että heidän edustamansa järjestöt työskentelevät suomalais-ugrilaisten vähemmistökansojen parissa.

Itse edustin matkalla Sukukansojen ystävien lisäksi myös MAFUNia, Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liittoa (www.mafun.info), joka on suomalais-ugrilaisten nuorisojärjestöjen kattojärjestö. MAFUNille matka oli tärkeä siinä mielessä, että liitto pyrkii kehittämään toimintaansa ja hankkimaan kontakteja saamelaisiin ja kveeneihin. Toiveissa on, että kun MAFUNin seuraava kongressi pidetään Helsingissä tulevana kesänä, liittyisi MAFUNiin myös uusia jäsenjärjestöjä Skandinaviasta. MAFUN aikoo myös saada suomalais-ugrilaisia kansoja näkyvämmin esille alkuperäiskansojen parissa tehtävän kansainvälisen yhteistyön piirissä (mm. YK:ssa), ja myös siltä kannalta Road map -projekti oli MAFUNille hyvin tärkeä.

Projektimatkan aikana vierailimme Oulussa, Inarissa, Tromssassa (kuva yllä) ja Kööpenhaminassa.

Tässä kirjoituksessa kerron matkan viimeisten päivien ohjelmasta Kööpenhaminassa sekä listaan omia ajatuksiani ja tulevaisuuden näkymiä hankkeen pohjalta.

Kööpenhamina alkuperäiskansojen silmin

Vaikka Kööpenhamina on muutenkin mielenkiintoinen ja hieno kaupunki, osoittautui se myös meidän projektimme näkökulmasta erityisen kiinnostavaksi paikaksi. Joku saattaisi kysyä, miten Kööpenhamina liittyy suomalais-ugrilaisiin kansoihin; eihän se suoraan mitenkään liity (varsinkaan kun Norja saamelaisine ja itämerensuomalaisine alueineen irrotettiin Tanska-Norjan unionista jo lähes 200 vuotta sitten), mutta kaupunki on alkuperäiskansamielessä merkittävä paikka. Kööpenhaminassa nimittäin toimii useita alkuperäiskansojen parissa työtä tekevää järjestöä. Näitä ovat muun muassa IWGIA (International Work Group for Indigenous Affairs http://www.iwgia.org/) sekä NORDECO (Nordic Agency for Development and Ecology http://www.nordeco.dk/), joiden edustajia kävimme tapaamassa. Molemmilta järjestöiltä saimme hyviä ja avartavia neuvoja ja vinkkejä tulevaa toimintaamme ja suomalais-ugrilaista yhteistyötä koskien. IWGIAn kanssa oli myös konkreettista puhetta siitä, että tulevaa alkuperäiskansaraporttia ajatellen voisi MAFUN tuottaa tietoa suomalais-ugrilaisten kansojen tilanteesta.

IWGIAa tapaamassa

Lisäksi vierailimme Arktisen neuvoston alkuperäiskansasihteeristössä (http://www.arcticpeoples.org), jossa saimme kuulla alkuperäiskansojen osallistumisesta Arktisen neuvoston työskentelyyn, ja Grönlannin edustustossa, jossa meille kerrottiin Grönlannin laajasta itsehallinnosta. Maalla on hyvin laaja autonomia, ja oikeastaan vain ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja poliisiasioista päättäminen kuuluu Tanskalle. Mielenkiintoisen mutta harmittavan lyhyen vierailun aikana kävi myös ilmi, että Tanskassa (siis Grönlannin ulkopuolella) asuu n. 10 000 grönlantilaista inuittia, ja tämän takia kaikista suuremmista kaupungeista löytyy grönlantitaloja eli grönlantilaisyhdistysten ylläpitämiä kulttuurikeskuksia, jossa ekspatriaattigrönlantilaiset voivat tavata tuttaviaan ja puhua omaa kieltään. Päätimme käydä Kööpenhaminassa tällaisessa talossa.

Grönlantitalo oli mukava paikka, ja onneksi satuimme paikalle juuri tiistaipäivänä, jolloin oli tarjolla herkullista grönlantilaista ruokaa. En ollut koskaan ennen maistanut myskihärkää, mutta nyt tuli todettua, että sen liha on oikein herkullista. Muutenkin talossa tuntui mainitsevan hyvä meininki, paikalla oli paljon gröönlantilaisia ja talosta löytyi gröönlanninkielisiä sanomalehtiä.

Vaikka manner-Tanskassa asuvat grönlantilaiset ovat aktiivista porukkaa, kertoi Grönlannin hallituksen edustaja meille, ettei elämä tällä kaukana kotoaan elävällä vähemmistöllä ole aina helppoa, vaan monet tanskangrönlantilaiset kärsivät esimerkiksi masennuksesta. Siitäkin huolimatta kaupunkigrönlantilaisten tilanne ja erityisesti näkyvyys näytti aika hyvältä verrattuna esimerkiksi kaupunkisaamelaisiin. Saamelaisillahan on kaikissa Pohjoismaissa samantyylinen tilanne kuin Kööpenhaminan grönlantilaisilla, tosin sillä erolla, että saamelaisista suurin osa asuu muualla kuin perinteisellä saamelaisalueella. Grönlantilaisisten suuri enemmistö asuu sentään kotisaarellaan.

En ole lainkaan tutustunut Oslon tai Tukholman kaupunkisaamelaisten elämään, mutta ainakin Helsingissä saamelaiset ovat järjestöistään huolimatta paljon näkymättömämpiä kuin grönlantilaiset Kööpenhaminassa. Etsiessämme Grönlantitaloa Kööpenhaminan keskustassa kysyimme neuvoa joltain vastaantulleelta tanskalaiselta, joka osasi neuvoa meidät perille. Helsingissä ei vastaantulija välttämättä edes tietäisi, että saamelaisia on olemassa, saati että heitä elää Helsingissä suuri joukko. Olisi mukavaa, jos jonain päivänä Helsingissä voisi toimia aktiivinen Saamelaistalo kööpenhaminalaiseen tyyliin.

Matkan aikana syntyneitä mietteitä

Projektin otsikossa oli maininta alkuperäiskansoista (indigenous peoples), ja monet tapaamistamme potentiaalisista yhteistyökumppaneista ovat alkuperäiskansojen kanssa työtä tekeviä järjestöjä. Myös Venäjän suomalais-ugrilaisilta alueilta tulleet matkatoverini edustavat nimenomaan Venäjän alkuperäiskansoja – ainakin niin luulisi. Venäjän lainsäädännön mukaan näin ei kuitenkaan ole, sillä kyseisessä maassa on olemassa omalaatuisia alkuperäiskansamääritelmiä. Venäjällä pohjoisiin alkuperäiskansoihin luetaan kansat, joihin kuuluu alle 50 000 ihmistä. Tästä syystä esimerkiksi komit, komipermjakit tai karjalaiset eivät kuulu alkuperäiskansoihin. Esimerkiksi vepsäläiset sen sijaan kuuluvat.

Lienee sanomattakin selvää, ettei tällainen lukumäärään perustuva määrittely perustu mihinkään tieteelliseen totuuteen tai minkään kansan “alkuperäisyyteen”, vaan määritelmä on peräisin venäläisiltä poliitikoilta. Tällainen alkuperäiskansamääritelmä estää tehokkaasti Venäjällä asuvien ja venäläisestä näkökulmasta liian runsaslukuisten kansojen osallistumisen maailman muiden alkuperäiskansojen kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Vaikka projektin rasittavin osa eli kiertue on ohi, jatkuu projekti vielä helmikuussa, kun Petroskoissa järjestetään päätösseminaari. Seminaariin on tarkoitus kutsua projektin aikana tavattuja partnereita, joiden kanssa keskustellaan konkreettisista yhteistyöideoista. Joku saattaakin huomauttaa, ettei Road map -matkan aikana saatu kovinkaan paljon konkreettisia projekteja käynnistettyä, mutta matkan tarkoitus oli pikemmin luoda kontakteja ja tutustua uusiin potentiaalisiin partnereihin. Nyt kun kontaktit on luotu, voidaan helmikuun seminaariin mennessä kehittää hyviä ideoita, joiden pohjalta saadaan alkuperäis- ja vähemmistökansojen kieliä ja kulttuureita ylläpitävää toimintaa käyntiin eripuolilla suomalais-ugrilaista maailmaa.

Sampsa Holopainen

Tromssassa ja Kööpenhaminassa

Vierailumme Tromssassa oli mielenkiintoinen ja hyödyllinen. Perjantaina tutustuimme Tromssan yliopiston Saamentutkimuksen keskukseen, jossa on tarjolla opintoja saamelaisiin ja muihin alkuperäiskansoihin liittyen. Alkuperäiskansojen tutkimuksen kansainvälinen maisteriohjelma vaikutti hyvin mielenkiintoiselta, ja se olisi varmasti hyvä kokemus monille suomalais-ugrilaisissa järjestöissä toimiville aktiiveille.
      Lauantaina tapasimme Ruijan Kveeniliiton ja Kveeninuorten johtajistoa, kerroimme omista projekteistamme ja keskustelimme tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksista. Tavoitteena olisi saada Kveeninuoret mukaan MAFUNiin (Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liitto). Erityisesti Suomalais-ugrilaisen maailman kulttuuripääkaupunki -hanke tuntui kiinnostavan kveenejä. Mitään konkreettista yhteistyötä ei varsinaisesti saatu solmittua, mutta yhteyksiä varmasti pidetään tulevaisuudessa. Illalla tavattiin epävirallisissa merkeissä myös Norjan saamelaisia, joiden kanssa myöskin keskusteltiin yhteistyönäkymistä.
     Viimeisenä päivänä Tromssassa avasimme karjalaisia esittelevän valokuvanäyttelyn Tromssan museossa, minkä jälkeen lensimme Kööpenhaminaan, josta nyt kirjoittelen. Täällä olikin tänään maanantaina melko intensiivinen päivä: vierailimme IWGIA:ssa (International Work Group for Indigenous Affairs) ja Gröönlannin edustustossa sekä tapasimme Artkisen neuvoston alkuperäiskansasihteeristön edustajan. Erityisesti tapaaminen IWGIA:n kanssa oli hyödyllinen, sillä mukaan tarttui yhteistyöideoita, joista kerron tarkemmin vielä myöhemmin, sekä iso kasa kirjoja.
     Pahoittelen, että nämä blogikirjoitukset matkalta ovat olleet turhan vähäisiä ja suppeita. Lupaan kuitenkin kirjoittaa tänne kunnon loppuraportin vielä matkan jälkeen.

Sampsa Holopainen

Terveisiä pohjoisesta

Osallistun parhaillaan Sukukansojen ystävien edustajana The Road Map
for Northern Partnership of Indigenous Peoples -nimiseen hankkeeseen.
Hanke on Nuoren Karjalan järjestämä, ja rahoitus siihen on saatu Pohjoismaiden
ministerineuvostolta. Hankkeen puitteissa ryhmä nuoria järjestötoimijoita
Karjalan tasavallasta, Inkerinmaalta, Komista, Permin Komista ja Suomesta
tutustuu alkuperäis- ja vähemmistökansojen parissa toimivien järjestöjen ja
instituutioiden toimintaan Pohjois-Suomessa, Pohjois-Norjassa ja
Kööpenhaminassa. Tähän mennessä olemme käyneet Oulussa ja Inarissa, ja tänään saavuimme Tromssaan. Oulussa tapasimme Oulun kaupungin edustajan,
Suomalais-Ugrilaisten kirjallisuuksien seuran AFULin puheenjohtajan professori
Kari Sallamaan sekä yhden paikallisen kaupunkisaamelaisen ja muutamia
Suomi-Venäjä-Seuran paikallisia aktiiveja. Lyhyen Oulun-visiitin jälkeen
matkustimme Inariin, jossa vietimme muutaman päivän tutustuen Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston, Suomen saamelaisnuorten sekä Saamelaisalueen
koulutuskeskuksen toimintaan ja tapasimme myös Inarin kunnan edustajia ja muita
paikallisia aktiiveja. Samalla avasimme saamelaiskeskus Sajoksessa
valokuvanänäyttelyn, joka koostuu Seppo Tuomen lyydiläisaiheisista ja
karjalaisten nuorisoaktiivien karjalaisista valokuvista. Inarilaisille
yhteistyökumppaneille ja erityisesti Suomi-Venäjä-Seuran Pohjois-Suomen piirin
toiminnanjohtajalle Matti Ukkolalle kuuluu suuri kiitos onnistuneesta vierailusta
Inarissa.

Tromssassa meillä on ohjelmassa tapaamisia ja keskusteluja
kveeniläisaktivistien kanssa sekä vierailu Tromssan yliopistoon. Täältä
matkustamme vielä sunnuntaina Kööpenhaminaan, jossa tapahtuvasta ohjelmasta
päivittelen tänne myöhemmin.

Sampsa Holopainen

Finno-Ugric Design Day 20.10.2012

The Friends of the Finno-Ugric Peoples (Sukukansojen ystävät ry), the Youth Organization of Finno-Ugric Peoples MAFUN, the Estonian Academy of Arts and the NGO U-Turn are organising a seminar dedicated to Finno-Ugric design at the Museum of Cultures in Helsinki (Tennispalatsi, Eteläinen Rautatiekatu 8).

The Design Day will explore the opportunities and challenges associated with ethnically-influenced design, based on examples from Finno-Ugric peoples. At the event, Marimekko's Head of Fashion Design Noora Niinikoski will give a talk about the productisation of Finnish culture and folk traditions. Moreover, up-and-coming designers belonging to Finno-Ugric peoples (Sámi, Estonian, Udmurt) will present their work.

Please register for the event via e-mail or on Facebook, so that we know how much food to provide for lunch!

The event schedule will be as follows:

11:00 Introduction
11:30 Keynote speech: Noora Niinikoski, Head of Fashion Design, Marimekko
12:00 Break
12:15 Inka Laiti, Teacher, The Sámi Education Institute (the speech will be held in Finnish and it will be translated to Russian)
12:35 Piret Puppart, Estonian Academy of Arts
12:55 Polina Kubista, Fashion Designer, Udmurtia, Russia (the speech will be held in Russian and interpreted into English)
13:15 Lunch Break
13:45 Panel discussion
14:30 Concluding remarks

The Friends of the Finno-Ugric Peoples warmly welcome all event participants to continue the discussion at Villi Wäinö Beer House (Kalevankatu 4) at 4 pm. A Finno-Ugric concert will be organized in cooperation with the M. A. Castrén Society at the same venue
at 6 pm.

The Friends of the Finno-Ugric Peoples (Sukukansojen ystävät ry) is a Finnish organisation which raises awareness about Finno-Ugric peoples and languages. The organisation conducts projects both in Finland and in cooperation with other organisations in other Finno-Ugric regions.

Contact person:
Sakari Linden, Chairman, Sukukansojen ystävät ry
Tel. +358 (0)50 3037098
E-mail: fudesignday@gmail.com

Our Facebook group: http://www.facebook.com/groups/sukukansojenystavat/
The event page: http://www.facebook.com/events/457805844240557/

----------------------------------------------------------------------------------

Sukukansojen ystävät ry, Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liitto MAFUN, Viron taideakatemia ja U-Turn NGO järjestävät sukukansapäivänä lauantaina 20. lokakuuta 2012 klo 11-15 suomalais-ugrilaista designia käsittelevän tapahtuman. Tapahtuma järjestetään Kulttuurien museossa, Helsingissä (Tennispalatsi, Eteläinen Rautatiekatu 8). Tilaisuus on englanninkielinen.

Finno-Ugric Design Day käsittelee etnisvaikutteisen designin haasteita ja mahdollisuuksia. Tapahtumassa Marimekon pääsuunnittelija Noora Niinikoski kertoo suomalaisen kulttuurin ja kansanperinteiden tuotteistamisesta, minkä lisäksi suomalais-ugrilaisten kansojen (saamelaisten, virolaisten, udmurttien) nousevat suunnittelijat esittelevät tuotantoaan.

Lounastarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumaan tapahtumaan sähköpostilla (fudesignday@gmail.com) tai Facebookissa.

Tapahtuman aikataulu on seuraava:

11.00 Tilaisuuden avaus
11.30 Pääpuheenvuoro: Noora Niinikoski, pääsuunnittelija, Marimekko
12.00 Tauko
12.15 Inka Laiti, opettaja, Saamelaisalueen koulutuskeskus
12.35 Piret Puppart, Estonian Academy of Arts
12.55 Polina Kubista, muotisuunnittelija, Udmurtia, Venäjä (puhe pidetään venäjäksi ja tulkataan englantiin)
13.15 Lounastauko
13.45 Paneelikeskustelu
14.30 Päätössanat

Sukukansojen ystävät ry toivottaa kaikille tervetulleeksi jatkamaan keskustelua ravintola Villi Wäinöön (Kalevankatu 4) klo 16. Suomalais-ugrilainen konsertti järjestetään samassa tilassa yhteistyössä M. A. Castrénin seuran kanssa klo 18.

Sukukansojen ystävät ry on suomalainen kansalaisjärjestö, jonka tehtävänä on lisätä tietoisuutta suomalais-ugrilaisista kansoista ja kielistä. Järjestö toteuttaa projekteja Suomessa sekä muilla suomalais-ugrilaisilla alueilla yhteistyössä paikallisten järjestöjen kanssa.


Yhteyshenkilö:                                                                                                                   
Sakari Linden, Puheenjohtaja, Sukukansojen ystävät ry

Puh. 050-3037098

Sähköposti: fudesignday@gmail.com

Facebook-ryhmämme: http://www.facebook.com/groups/sukukansojenystavat/

Tapahtuma: http://www.facebook.com/events/457805844240557/                         

Viimeiset (?) logoehdotukset

Hei kaikki!

Osa meistä on tällä hetkellä maailmankongressissa, osa kotona hoitamassa muita järjestöjuttuja. Tässä olisi vielä kaksi versiota lisää Sakarin ehdottamasta logosta. Tässä on kuva hieman yksinkertaistettu sekä värit ja fontit muokattu:

Logosta päätetään lähiaikoina, joten jos on vielä ehdotuksia, laita vaikka tänne tai sähköpostitse (sukukansojenystavat@mafun.org).

Terkuin!

Alexandra

Päivitys: Koska musta tausta luo yön vaikutelmaa, talossa voisi myös olla valot päällä! :) esim. näin:

Kiitos Nadille ja Juhalle ehdotuksesta!

Päivitys 2: Esa-Jussin ehdottama oranssi väri ikkunassa:

Sekin sopii hyvin muiden värien kanssa :)