Suomalais-ugrilaisten kirjallisuuksien liiton AFUL:in (Association of Finno-Ugric Literature / Ассоцияция Финно-Угорских Литератур) puheenjohtaja, unkarilainen kielitieteilijä ja kääntäjä János Pusztay kutsui Unkarin Badacsonyiin koolle Unkarin, Viron ja Suomen edustajat kolmikantaneuvotteluihin liiton tulevaisuudesta. Vuoden 2019 jälkeen ei ole voitu järjestää suomalais-ugrilaisia kirjallisuuskongresseja, ensin syinä olivat muun muassa Venäjän häirintä ja koronaviruspandemia. Nyt kongressien järjestäminen on täysin mahdotonta Venäjän käymän hyökkäyssodan vuoksi.
Tapaamisessa Balatonin rannalla 14.−17.9.2023 oli Suomea edustamassa M. A. Castrénin seuran kokoama delegaatio, johon kuuluivat seuran toiminnanjohtaja Marja Lappalainen, kirjailija Olli Heikkonen, suomentaja-kriitikko Jukka Mallinen sekä allekirjoittanut. Viroa edustivat Arvo Valton ja Ülle Kauksi. Unkaria edustivat János Pusztay ja András Bereczki.
Unkarin edustajat ehdottelivat mahdollisuuksia järjestää kirjallisuuskongresseja jotenkin puolivirallisesta, kenties yhdessä suomalais-ugrilaisten maailmankongressien kanssa. Muut eivät nähneet tällaista mahdolliseksi, koska niin kauan kuin sota on käynnissä ja sanktiot ovat voimassa M. A. Castrénin seuran sekä maailmankongresseja järjestävän suomalais-ugrilaisten kansojen konsultaatiokomitean yhteistyö Venäjän kanssa on keskeytyksissä.
 |
| Neuvottelut. |
Arvo Valton korosti ruohonjuuritason työskentelyn mahdollisuutta tässäkin tilanteessa. Häneltä itseltään on tänä ja viime vuonna ilmestynyt komilaisten runoilijoiden suomennoskokoelmia yhteistyössä komilaisten runoilijoiden kanssa. Lisäksi hän muistutti, että suomalais-ugrilaisten kirjallisuuksien liitto ei ole koskaan saanut osakseen sellaisia vihamielisiä hyökkäyksiä kuin suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressit, joita vastaan AFUN (Venäjään suomalais-ugrilaisten kansojen liitto) kirjoitti avoimen julistuksen ja kehotuksen boikottiin keväällä 2021. Kirjallisuuskongressit ja suomalais-ugrilaisten kirjallisuuksien liitto ovat aina pystyneet hedelmällisempään ja käytännöllisempään yhteistyöhön kuin konsultaatiokomitea ja suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressit.
 | |
| Loppukesän Balaton tarjosi täydelliset puitteet neuvotteluille. |
Kesän viimeiset kuumat päivät sujuivat leppoisasti surkeasta tilanteesta huolimatta. Kahden ja puolen päivän neuvotteluilla oli väljä aikataulu: aamupäivän ja iltapäivän kokoontumisen välillä oli lounas paikallisine valkoviineineen ja pitkä siesta, jolloin saattoi käydä uimassa Balatonin lämpimässä vedessä. Ohjelmassa oli Venäjän edustajien kanssa tehtävän yhteistyön jatkamismahdollisuuksien pohtimisen lisäksi myös konkreettinen tehtävä: miettiä yhdessä millaisen viestin haluamme lähettää venäjäläisille kollegoille Hanty-Mansijskissa 20.−22.9. järjestettyyn Venäjän sisäiseen suomalais-ugrilaiseen kirjallisuuskongressiin, johon János Pusztay oli kutsuttu liiton puheenjohtajan ominaisuudessa esiintymään etänä. Esityksessään Pusztay ilmaisi huolensa Venäjän eri tavoin ilmaisemasta pyrkimyksestä eristää omat suomalais-ugrilaiset kansansa läntisistä suomalais-ugrilaisista kansoista ja kehotti Hanty-Mansijskin kongressin osanottajia miettimään, miten mahdollisuuksien jälleen auetessa päästäisiin jatkamaan normaalia yhteistyötä.
 |
| Unkarissa hyvä ruoka ja juoma kuuluvat aina asiaan. |
Suomalais-ugrilaisten kirjallisuuksien liitto on perustettu vuonna 1993 ja sen ensimmäinen puheenjohtaja tai presidentti oli unkarilainen kirjallisuudentutkija Péter Domokos. Hänen jälkeensä liittoa luotsasi pitkään virolainen kirjailija ja suomalais-ugrilaisen kirjallisuuden ahkera virontaja Arvo Valton (1996−2010), jonka jälkeen vetovuorossa oli Oulun yliopiston kirjallisuuden professori, suomentaja ja etnofuturistisen kirjallisuussuuntauksen tutkija Kari Sallamaa (2010−2013). Nykyinen puheenjohtaja János Pusztay otti puheenjohtajan tehtävän vastaan Sallamaan jälkeen. Badacsonyssa hän ilmaisi toiveensa, että liitolle valittaisiin uusi puheenjohtaja. Periaatteessa tämä on kuitenkin mahdollista vasta seuraavassa suomalais-ugrilaisessa kirjallisuuskongressissa. Toivoa sopii, että sellaisen vielä joskus näemme.
 |
| János Pusztay oli juuri saanut merkittävän unkarilaisen kunniamerkin. Sitä piti juhlia. |
Sitä odotellessa sovimme, että edistämme yhteistyössä virolaisten, unkarilaisten ja suomalaisten tahojen kanssa suomalais-ugrilaisen kirjallisuuden käännöshankkeita esimerkiksi EU-tasolla. Ehkä meidän pitäisi myös järjestää kaikkien suomalais-ugrilaisten yhteisiä kongresseja odotellessa keskenämme läntisiä suomalais-ugrilaisia kirjallisuuskongresseja?
Esa-Jussi Salminen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti