Lauantaina 23. syyskuuta Sukukansojen ystävät järjesti Suomen kansallispukukeskuksen kanssa kansallispukujen juhlapäivän Suomen käsityön museossa. Tapahtuma on monivuotinen, mutta tällä kertaa olimme järjestelyissä mukana ensi kertaa. Valmistelut olivat sujuneet erinomaisessa yhteisymmärryksessä ja hengessä. Mukaan saimme myös monia yhteistyökumppaneita.
 |
| Osallistujia oli liikkeellä upeissa kansallispuvuissa. Kuva: © Ronja Ada Photography |
Alkukeväästä lähtien jatkuneet valmistelut saivat huipennuksensa kello 11 tapahtuman avatessaan ovensa yleisölle Jyväskylän ydinkeskustassa. Paikalla oli useita näytteilleasettajia kansallispukurintamalta sekä luonnollisestikin Sukukansojen ystävien myyntipöytä, jonka vieressä hallituksemme jäsen Marija Launonen esitteli upeita hantilaisia käsitöitään.
 |
| Marija Launonen esitteli hantien käsitöitä. Kuva: © Ronja Ada Photography |
Tapahtuman varsinainen ohjelma alkoi kello 12 museon täpötäydessä luentosalissa, kun kansallispukukonsultti Taina Kangas kutsui Sukukansojen ystävien puheenjohtajan Aleksi Palokankaan avaamaan tilaisuuden. Tilaisuutta seurasi myös useita kymmeniä silmäpareja suoran verkkolähetyksen kautta YouTubessa. Allekirjoittanut pyrki puheenvuorossaan tiivistämään, mistä sukukansoissa ja suomalais-ugrilaisessa liikkeessä on kyse. Sen lisäksi esittelynsä sai toki Sukukansojen ystävät -yhdistyskin.
 | ||
| Marija Launonen kertoo hantien pukuperinteestä. Kuva: © Ronja Ada Photography |
Välittömästi tuon jälkeen siirryttiin sukukansojen pukuperinteen pariin. Ensimmäisenä esiintyi Marija Launonen kertoen hantien pukuperinteestä sekä pukimista, koristautumisesta, käsityötekniikoista ja kampauksistakin. Sitten vuoronsa sai Maritta Stoor-Lehtonen Sis-Suoma Sámisearvi Bárbmu rs. − Sisä-Suomen Saamelaisyhdistys Bárbmu ry:stä. Stoor-Lehtonen paneutui esitelmässään Enontekiön saamenpukuihin ja -koruihin. Ensimmäisen luento-osuuden päätti Taina Kangas kertomassa Karjalankannaksen ja sen lähialueiden kansallispuvuista painottaen esitelmänsä Jääsken, Käkisalmen, Äyräpään ja Rannan kihlakuntien alueille. Kuulimme myös mielenkiintoisia esimerkkejä kansallispuvuista Suomenlahden ulkosaarilta, jotka nekin menetettiin Neuvostoliitolle toisessa maailmansodassa.
 |
| Maritta Stoor-Lehtonen esittelee Enontekiön saamenpukua. Kuva: © Ronja Ada Photography |
Näiden esitelmien jälkeen oli vuorossa tunnin verran vapaata seurustelua sekä myyntitorin antimiin tutustumista. Myös Sukukansojen ystävien pöytä herätti kiinnostusta. Vaikka väkeä oli aikaisempiin vuosiin nähden hieman tavallista vähemmän liikkeellä, saimme tapahtuman aikana kuusi uutta jäsentä yhdistykseen, heille kaikille vielä yhteisesti tervetuloa!
 |
| Yleisö seurasi ohjelmaa kiinnostuneena. Takana keskellä allekirjoittanut. Kuva: © Ronja Ada Photography |
Tauon jälkeen seuraavan luentosarjan avasi Pirkanmaan Tuglas-Seuran puheenjohtaja Regina Blom. Hän esitteli Viroon kuuluvan Muhun saaren kulttuuria ja eritoten sen kansallispukua. Muhu siis sijaitsee Saarenmaan ja Viron mantereen välissä. Muhu on Viron kolmanneksi suurin saari Saarenmaan ja Hiidenmaan jälkeen. Blomin jälkeen vuorossa oli suomalais-ugrilaisen kansatieteen dosentti Ildikó Lehtinen, joka valisti yleisöä ensin keskisen Venäjän marien kansanpuvuista jatkaen sitten unkarilaisiin kansanpukuihin.
 |
| Ildikó Lehtinen kertoi marien ja unkarilaisten kansanpuvuista. Kuva: © Ronja Ada Photography |
Näin järjestävän tahon näkökulmasta päivä tuntui etenevän jatkuvasti huipennuksesta seuraavaan. Ohjelman päätti nimittäin kansallispukunäytös, jossa olivat mukana kaikki edellä mainitut puvut marilaisia ja unkarilaisia pukuja lukuun ottamatta. Lisäksi mukana olivat muun muassa Tuuterin kansallispuku Inkeristä, Tuutarin seurakunnan alueelta; Raja-Karjalan kansallispukuja, molemmat sininen että punainen; ja Laatokan Karjalan upea puku. Kiitos niistä vielä yhteistyökumppanillemme Mari Varoselle!
 |
| Kiitos kaikille osallistujille! Kuva: © Ronja Ada Photography |
Tapahtuman lopuksi koettiin upea hetki monen kuun työn jälkeen, kun sukukansat monine huikeine pukuineen astuivat näytöksen päätteeksi estradille salamavalojen välkkeeseen. Tämä oli todella väkevä avaus tulevalle lokakuun sukukansakuukaudelle. Kiitos Suomen kansallispukukeskus, Suomen käsityön museo, Mari Varonen, kaikki kansallispukumallit, esitelmöijät ja yhteistyöyhdistykset!
Aleksi Palokangas
Puheenjohtaja
Sukukansojen ystävät ry
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti