Huhtikuun 5.–7. päivänä järjestettiin ensimmäinen Vapaiden kansojen liiton kongressi Otepäällä, Etelä-Virossa. Sukukansojen ystävät kutsuttiin kongressiin kansainvälisiksi tarkkailijoiksi, ja yhdistystä edustivat paikan päällä hallituksen puheenjohtaja Aleksi Palokangas ja yhdistyksen jäsen Patrick O’Rourke.
Taustoittaaksemme Vapaiden kansojen liittoa (Free Nations League) on todettava, että se on liiton omin sanoin ”laaja anti-imperialistinen liike, joka yhdistää kansallisia ja sosiopoliittisia toimijoita ja kansalaisjärjestöjä, jotka ajavat Venäjän federaation kansojen ja alueiden itsenäisyyttä”. Liiton tavoitteita ovat myös Venäjän federaation anti-imperialististen liikkeiden yhdistäminen, kansakunnan rakentaminen sekä siihen kouluttaminen ja kansainvälisten liittolaisten etsiminen.
Liitto ei pidä mahdollisena, että sen edustamat alueet itsenäistyisivät Venäjästä kansanäänestysten kautta, koska liiton edustajat katsovat, että Venäjä harjoittaa valtiona terroria. Muita liiton arvoja ovat kansallinen itsemääräämisoikeus sekä toimijuuden periaate, joka tarkoittaa, että Venäjän federaation hajotessa ei erinäisten alueiden tarvitse saada keskusvallan hyväksyntää itsenäistymiselleen. Voit lukea liitosta lisää heidän kotisivuiltaan osoitteesta https://freenationsleague.org/en/about.html.
Uralic Keskuksen Oliver Loode toivotti vieraat tervetulleeksi, vasemmalla Tatarstanin lippu. |
Tapahtuma oli kiinnostava Sukukansojen ystäville siitäkin näkökulmasta, että liitossa edustetuista kansoista neljä on uralilaisia kansoja eli ersät ja mokšat sekä Inkerin alueen inkeriläiset ja inkerikot. Toisin kuin vuonna 2022 samassa paikassa järjestetty ersien kansalliskongressi, ei tämä kongressi kuitenkaan rajoittunut vain uralilaisiin kansoihin. Liitossa ovat edustettuina myös baškiirit, burjaatit, kalmukit, kasakat, tataarit, tšerkessit, tšetšeenit ja jakuutit eli sahat. Delegaatteja oli läsnä reilut parikymmentä, joten edustus oli varsin kirjava. Virossa kongressin puitteet järjesti yhteistyökumppanimme virolainen Uralic Keskus.
Sukukansojen ystävien hallituksen puheenjohtaja Aleksi Palokangas toi liitolle terveisensä Suomesta, vasemmalla Adygeian lippu. |
Ennen varsinaista kongressia kongressin järjestäjät kävivät Tallinnassa tutustumassa Viron ulkoministeriöön ja Avoin Viro -säätiöön. Sukukansojen ystävien edustajat kuitenkin osallistuivat ohjelmaan vasta Otepäällä, jonne Palokangas ja O’Rourke ajoivat torstain ja perjantain välisenä yönä. Kongressi järjestettiin Karupesa-hotellissa, ja se oli varattu pelkästään kongressia varten, mikä loi tuttavallisen ja turvallisen ilmapiirin.
Palokangas ja O’Rourke |
Perjantaina kongressin avasi liigan presidentti, burjaatti Radžana Dugar-DuPonte, joka edustaa demokraattista liikettä nimeltään Buryad-Mongol Erkheten (liikkeestä voi lukea lisää osoitteesta https://buryad-mongol.org/). Kongressin puhemiehistöön valittiin puheenjohtajaksi baškiiri Aigul Lyon, varapuheenjohtajaksi tšetšeeni Imran Ahajev ja sihteeriksi ersä Aris Kelme (Anton Smirnov, jonka ersäläisnimi Kelme merkitsee tietty samaa kuin suomen ja viron sanat kylmä ja külm). Tämän jälkeen oli järjestäjien ja vieraiden tervehdysten aika.
Palokangas ja kongressin sihteeri Kelme ersäläisten lipun äärellä |
Kongressia tulivat tervehtimään muun muassa Viron omien suomalais-ugrilaisten vähemmistöjen võrolaisten ja setojen edustajat, kirjailija Kauksi Ülle ja Hõrni Aare. He tietenkin osoittivat solidaarisuutta Venäjän sorretuille alkuperäiskansoille. Sukukansojen ystävien terveiset välitti puheenjohtaja Palokangas. Terveisissään Palokangas kertoi muun muassa siitä, kuinka Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan on Suomessa uutisoitu, eritoten siitä näkökulmasta, että mitä tapahtuu, jos Venäjä hajoaa. Hän toi myös esiin, mitä suomalaiset tietävät Venäjän vähemmistökansojen itsenäistymispyrkimyksistä ja miten niihin suhtaudutaan. Palokangas painotti ja vakuutti liitolle, että Sukukansojen ystävät käyttää kaikkia mahdollisia viestintäkanaviaan liiton viestin esille tuomiseksi.
Tervehdysten jälkeen alkoi kongressin varsinainen työ. Kongressin järjestävä komitea oli valmistellut delegaatteja varten peruskirjan, joka olikin valmisteltu huolellisesti, ja kongressi hyväksyi sen suuremmitta muutoksitta. Muutamat sanamuodot herättivät kyllä keskustelua, mutta keskustelussa ilmeni liiton demokraattinen pohja, sillä eriävistä mielipiteistä huolimatta ratkaisut löydettiin ja asiat saatiin käsiteltyä tehokkaasti.
Lounaan jälkeen kongressi jakaantui järjestäytymis-, tiedotus- ja päätöslauselmatyöryhmiin, jotka sitten esittivät ideansa kongressille. Järjestäytymistyöryhmässä keskusteltiin siitä, minne liitto tulisi rekisteröidä. Vaihtoehtoina olivat tässä vaiheessa Helsinki, Tallinna ja Kiova, mutta runsaan keskustelun jälkeen päätettiin, että lopullisen ratkaisun tekee puhemiehistö. Kongressia käsittelevissä uutisissa on tiedotettu, että liitto pyrkii rekisteröitymään Helsinkiin, joten seuraamme tilannetta herkeämättä ja pyrimme tiedottamaan siitä. Tiedotustyöryhmä korosti liigan näkyvyyden lisäämistä erinäisissä sosiaalisissa medioissa, ja kongressi hyväksyi työryhmän ehdotukset sellaisinaan. Päätöslauselman oli valmistellut järjestävä komitea etukäteen, ja kongressi käytännössä vahvisti senkin sellaisenaan.
Pitkän ja toimeliaan työpäivän jälkeen kongressin osanottajat nauttivat illallisen jälkeen hotellin saunasta. Lieneekö kyseessä sitten onnistunut kokoustaminen tai saunan rentouttava vaikutus, oli tunnelma illalla joka tapauksessa vapautunut ja hyväntuulinen. Tärkeä ja historiallinen päivä oli takana ja työn tuloksiin oltiin tyytyväisiä.
Kongressin suomalais-ugrilaisia osallistujia, edustettuna: suomalaiset, ersäläiset, virolaiset, inkerikot, inkeriläiset ja setot |
Kongressin toisen päivän ohjelmaa oli merkitty olevan iltapäivään asti. Aamulla hyväksyttiin liiton vetoomukset Venäjällä asuville kansoille ja kansainväliselle yleisölle ja lopuksi kongressin päätöslauselma. Kongressi saatiin päätettyä jo aamupäivällä, jonka jälkeen asiakirjoihin kerättiin allekirjoitukset ja järjestettiin lehdistötilaisuus. Paikalle saapuikin Viron yleisradioyhtiön ERR:n toimittaja, joka teki uutisinsertin Aktuaalne kaamera -uutisohjelmaan. Myös merkittävä sanomalehti Postimees teki jutun kongressista.
Kongressin suomalais-ugrilaisia lippuja vapaana tuulessa: Inkerin, Ersänmaan ja Viron liput. Valkea lippu on liiton yhteinen lippu. |
Kongressi oli ensimmäinen laatuaan ja siten tapahtumana historiallinen. Sukukansojen ystävät on saanut olla osallisena seuraamassa jonkin uuden alkua. Jonkin, jonka tavoitteena on pysyvä ja perusteellinen muutos kohti Venäjän kansojen itsenäistä tulevaisuutta. Tämä vaatii perusteellista pohjatyötä, ja aika osoittaa, mitä tuleva tuo. Kongressin työ eteni kuitenkin kärsivällisesti ja delegaattien keskuudessa vallitsi läsnä vahva yksimielisyys. Sukukansojen ystävät toivottaa onnea ja menestystä liitolle tulevaisuuteen tavoitteidensa saavuttamiseksi!
Tätä kirjoitusta laajempi katsaus kongressiin julkaistaan vuodenvaihteessa Alkukoti-jäsenlehden numerossa 17.
Patrick O’Rourke
Aleksi Palokangas
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti