Vierailuja:

tiistai 25. helmikuuta 2014

Suomalais-ugrilaisuutta vaalittava osana suomalaista identiteettiä

Henne!, korjasi vaimoni, kun olin juuri käyttänyt persoonapronominia honom naispuolisesta henkilöstä puhuttaessa. Olin perheeni kanssa vaimoni sukulaisten luona Tukholmassa tammikuussa, jolloin pääsin myös pitkästä aikaa puhumaan ruotsin kieltä. ”En jaksa erotella niitä persoonapronomineja, kun suomessa on niin helppoa”, naurahdin.

Isäntäväkemme kertoi tämän jälkeen, kuinka Ruotsissa käydään nykyään tasa-arvosyistä keskustelua sukupuolisidonnaisten han- ja hon- persoonapronominien korvaamisella sukupuolineutraalilla hen-muodolla. Ruotsalaisissa herätti suurta kiinnostusta mainintani siitä, että persoonapronominit ovat sukupuolineutraaleja kaikissa suomen sukulaiskielissä. He kun eivät koskaan olleet kuulleetkaan suomalais-ugrilaisista suomen sukukielistä.

Sukupuolineutraalius on olennainen osa suomalais-ugrilaisten kielten rakennetta, millä on vaikutusta myös suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvien ihmisten ajattelutapaan. Kielen rakenne ja siitä johtuva ajattelutapa ovat vain kaksi esimerkkejä lukuisista syistä, joiden vuoksi ihmiset voivat olla kiinnostuneita suomalais-ugrilaisista kielistä ja kansoista. Suomalais-ugrilaiset kansat ja niiden kulttuurit avaavat ihmisille täysin uuden, luontoa lähellä kulttuurinsa luoneiden kansojen maailman. Suomalais-ugrilaiset kansat voivat opettaa, että ihailtavaa kulttuuria voi olla myös muu kuin sotavoitoin luotu ja kullalla koristeltu. Suomalais-ugrilaiset kansat ovat olennainen osa maailman monimuotoisuutta.


Suomalais-ugrilaisuus ansaitsee olla näkyvämpi osa suomalaisuutta

Suomalais-ugrilaisuus on olennainen osa suomalaista identiteettiä ja sitä sen pitäisi olla tulevaisuudessa vielä paljon näkyvämmin. Suomalais-ugrilaisuus ja erityisesti itämerensuomalaisuus on kansamme mieli, identiteettimme henkinen puoli, joka on vastapainona lännestä saamallemme yhteiskunnalliselle perinnöllemme. Suomi on ainutlaatuinen sekoitus itää ja länttä ja suomalais-ugrilaisuus on se itäinen vivahteemme.

Sukukansojen ystävät on nähnyt suomalais-ugrilaisuuden tärkeyden suomalaisuuden kannalta. Haluamme, että Suomesta tulisi Viron ja Unkarin jälkeen kolmas valtio, joka virallistaa lokakuun kolmantena lauantaina vietettävän sukukansapäivän juhlistamisen. Välitimme tavoitteen edistämiseksi usean järjestön yhteistyönä laaditun kannanoton asiasta sisäministerille lokakuussa.

Vuosi 2013 ei ollut vielä otollinen suomalais-ugrilaisen asian suurelle loikalle, mutta asiaa ei unohdeta varmasti. Tässä välissä voimme jännittää ehtiikö Venäjä ennen Suomea virallistamaan sukukansapäivän vieton. Karjalan parlamentti käsittelee tänä keväänä lakiesitystä sukukansapäivän julistamisesta viralliseksi juhlaksi Karjalan tasavallassa.


Karjalan kielen kohtalo ratkeaa pian

Sukukansapäivän virallistamista tärkeämpi tavoite omalla puheenjohtajakaudellani on ollut luoda pienin askelin suotuista yhteiskunnallista muutosta karjalan kielen elvyttämiselle Karjalan tasavallassa. Karjalan kieli muuttui suurten maailmanpoliittisten myllerrysten puristuksessa alueensa enemmistökielestä hyvin uhanalaiseksi. Karjala on suomen läheisin sukulaiskieli, jota suomalainen ymmärtää melko hyvin. Karjala on korvaamaton osa itämerensuomalaista kulttuuriperintöä, jonka hävitessä myös osa suomalaisuudesta kuolisi pois. Siksi sen säilymiseksi on tehtävä töitä niin Suomessa kuin Venäjällä.

Karjalan kielen pelastamiseksi on olemassa kaikki osaaminen, kiitos siitä osaaville kielitieteilijöille. Sen lisäksi tarvitaan kuitenkin myös resursseja ja poliittista tahtoa. Olennaista on huomata, että karjalan kielen kohtalon ratkaisee politiikka – se miten karjalan kielen vaalimiseen ja käyttöön suhtaudutaan. Poliittista tahtoa on mahdollista kasvattaa tuomalla esiin niitä myönteisiä puolia, joita Suomea ja Venäjää yhdistävä karjala voi tuoda maidemme välisille suhteille, myös taloudellisesti.

Oman panokseni karjalan kielen pelastamiseksi olen halunnut antaa ehdottamalla karjalan kieltä tukevan säätiön perustamista Petroskoihin. Säätiön tavoitteena olisi tarjota Karjalan tasavallalle sen alkuperäiskansojen avulla näkyvyyttä, jota se tarvitsee houkutellakseen suomalaisia investointeja, yritykselle yritysvastuun kautta myönteistä julkisuutta sekä Karjalan itämerensuomalaisille kansoille yritysten säätiön kautta kanavoituja resursseja, jotka olisi mahdollista käyttää kieli- ja kulttuurihankkeiden toteutuksessa.

Karjalan tasavallan päämies hyväksyi tukisäätiön perustamisen Karjalan Itämerensuomalaisten kansojen neuvoston kokouksessa heinäkuussa 2013. Se on kuitenkin vielä juuttunut tasavallan hallinnon rattaisiin. Säätiön avulla Karjalan johto voi osoittaa, onko sen itämerensuomalaisia kansoja tukeva retoriikka uskottavaa ja haluaako se oikeasti pelastaa karjalan.


Suomalais-ugrilaiset tavoitteet vaativat toteutuakseen tekijöitä

Sukukansojen ystävien puheenjohtaja vaihtuu maaliskuun alussa. Järjestödemokratian ja järjestön kehittymisen kannalta on tärkeää, että puheenjohtaja vaihtuu sopivin väliajoin. Jokaisessa puheenjohtajassa on usein omat hyvät ja huonot puolensa, joita riittävän lyhyin väliajoin punnitsemalla voi järjestö kehittyä. Sukukansojen ystävillä on nyt mahdollisuus saada vetäjä, jolla on uutta puhtia viedä järjestöä eteenpäin.

Suomalais-ugrilainen yhteys tarvitsee enemmän suomalaisia puolestapuhujia. Lisää puolestapuhujia tarvitsevat myös kielensä ja kulttuurinsa säilyttämiseksi kamppailevat suomalais-ugrilaiset kansat. Suomalais-ugrilainen yhteistyö tarjoaakin haasteita ja elämyksiä niin kielistä, kulttuureista, viestinnästä, historiasta, politiikasta, taloudesta, oikeustieteestä ja monista muista asioista kiinnostuneille ihmisille. Hyvä kansalaisjärjestö on sopiva sekoitus humanistista tietoa, uusia ideoita, viestintätaitoa ja hallinnollis-taloudellisia taustavoimia. Kansalaisjärjestössä on tarvetta monenlaiselle osaamiselle.

Suomalais-ugrilainen yhteistyö on mahdollisuus osoittaa kykynsä kansainvälisen järjestön toimijana, eräänlaisena yksityisenä diplomaattina. Olosuhteet toiminnalle ovat erinomaiset. Järjestöstä löytyy innokkaita ja lahjakkaita toimijoita, kuten todelliset sugritietäjät Sampsa ja Niko, uusia ideoita laadukkaasti toteuttava Helga, visuaalisesti lahjakas Alexandra, tapahtumajärjestelyt kylmän viileästi ja tehokkaasti hoitava Kirsi, suomalais-ugrilaisen maailman suurin vähemmistökieli- ja murresydän rinnassaan pamppaileva Jani sekä monia muita hienoja henkilöitä. Lisäksi yhteistyötä järjestön kanssa tekevät laadukasta jälkeä aikaan saavat Karjalan Sivistysseura, M. A. Castrénin Seura ja Suomi-Venäjä-Seura, Fenno Ugria Virosta sekä Nuori Karjala, Udmurtlyk ja monet muut järjestöt Venäjän suomalais-ugrilaisilta alueilta.

Luopuessani puheenjohtajuudesta en hylkää suomalais-ugrilaista maailmaa. Päinvastoin. Välillä on hyvä hiljentyä ja ajatella asioita, opiskella, kirjoittaa ajatuksiaan ylös ja pyrkiä paikkaamaan heikkouksiaan. Sen jälkeen voi tehdä paluun vahvempana kuin koskaan. Suomalais-ugrilaisuuden ystävät Suomessa tulisikin nähdä erilaisia ihmisiä täynnä olevana perheenä, josta mennään ja johon tullaan, mutta koskaan siitä ei lähdetä lopullisesti. Meillä kaikilla on yhteinen tavoite vaalia maailman monimuotoisuutta.

Suomen suomalais-ugrilaiseen perheeseen voi liittyä esimerkiksi osallistumalla Sukukansojen ystävät ry:n vuosikokoukseen, joka järjestetään lauantaina 8.3.2014 kello 14:00 Allianssi-talon Aktia-salissa (Asemapäällikönkatu 1, Helsinki). Vuosikokousta edeltää klo 13.30 alkava kahvitarjoilu. Vuosikokoukseen voi ilmoittautua torstaihin 6. maaliskuuta klo 21.00 mennessä sähköpostitse osoitteeseen sukukansojenystavat (at) mafun.org

Sakari Linden
Puheenjohtaja, Sukukansojen ystävät ry

1 kommentti:

  1. Tosin kielen genuksettomuus ei ole tae sen sukupuolineutraalisuudesta. Ei edes hänin.

    http://www.kielikukkanen.fi/2011/han_-_nainen_vai_mies_1111_4.html

    VastaaPoista