Vierailumme Tromssassa oli mielenkiintoinen ja hyödyllinen. Perjantaina tutustuimme Tromssan yliopiston Saamentutkimuksen keskukseen, jossa on tarjolla opintoja saamelaisiin ja muihin alkuperäiskansoihin liittyen. Alkuperäiskansojen tutkimuksen kansainvälinen maisteriohjelma vaikutti hyvin mielenkiintoiselta, ja se olisi varmasti hyvä kokemus monille suomalais-ugrilaisissa järjestöissä toimiville aktiiveille.
Lauantaina tapasimme Ruijan Kveeniliiton ja Kveeninuorten johtajistoa, kerroimme omista projekteistamme ja keskustelimme tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksista. Tavoitteena olisi saada Kveeninuoret mukaan MAFUNiin (Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liitto). Erityisesti Suomalais-ugrilaisen maailman kulttuuripääkaupunki -hanke tuntui kiinnostavan kveenejä. Mitään konkreettista yhteistyötä ei varsinaisesti saatu solmittua, mutta yhteyksiä varmasti pidetään tulevaisuudessa. Illalla tavattiin epävirallisissa merkeissä myös Norjan saamelaisia, joiden kanssa myöskin keskusteltiin yhteistyönäkymistä.
Viimeisenä päivänä Tromssassa avasimme karjalaisia esittelevän valokuvanäyttelyn Tromssan museossa, minkä jälkeen lensimme Kööpenhaminaan, josta nyt kirjoittelen. Täällä olikin tänään maanantaina melko intensiivinen päivä: vierailimme IWGIA:ssa (International Work Group for Indigenous Affairs) ja Gröönlannin edustustossa sekä tapasimme Artkisen neuvoston alkuperäiskansasihteeristön edustajan. Erityisesti tapaaminen IWGIA:n kanssa oli hyödyllinen, sillä mukaan tarttui yhteistyöideoita, joista kerron tarkemmin vielä myöhemmin, sekä iso kasa kirjoja.
Pahoittelen, että nämä blogikirjoitukset matkalta ovat olleet turhan vähäisiä ja suppeita. Lupaan kuitenkin kirjoittaa tänne kunnon loppuraportin vielä matkan jälkeen.
Sampsa Holopainen
