Vierailuja:

torstai 19. huhtikuuta 2012

Terveisiä Atlantin toiselta puolen

Jääkarhu muistuttaa ilmastonmuutoksesta
Olen opiskellut suomalais-ugrilaisten kielten ohella sirkumpolaarisiin seutuihin liittyviä asioita, ja niiden viemänä olen osallistumassa ensi viikon aikana Montrealissa International Polar Year -konferenssiin. Onnistuin järjestämään siten, että vietin konferenssia edeltävän viikon toisen Sukukansojen ystävät ry:n aktiivisen jäsenen, Alexandra Kellnerin, kotikaupungissa Torontossa, ja täältä juuri nytkin kirjoittelen. Pahoittelen, etten ole ollut paremmin tavoitettavissa tällä viikolla.

Osallistumme Alexandran kanssa IPY-konferenssiin International Institute for Sustainable Developmentin koordinoiman nuorten delegaation osana. Olen ollut usein aktiivinen erilaisissa verkkoympäristöissä käydyissä keskusteluissa, joissa on yritetty saada pohjoisilta alueilta kotoisin olevien nuorten ääniä ja mielipiteitä kuuluviin. Näitä on ollut verkkokurssien ja muidenkin tapahtumien yhteyksissä. Nyt melko äskettäin sain tietää, että ajatusteni jakaminen palkittiin konferenssimatkalla. Olin joka tapauksessa tulossa Kanadaan jossain vaiheessa tämän vuoden aikana, ja saimmekin myös Alexandran konferenssiosallistumisen järjestettyä kätevästi.

Nämä arktisten alueiden opintoni eivät ole varsinaisesti liittyneet Sukukansojen ystävät ry:hyn tai fennougristiikkaan, mutta olen toki yrittänyt aina parhaani mukaan levittää tietoa suomalais-ugrilaisista kansoista ja niiden parissa toimivasta järjestökentästä. Kuten tiedämme, on tuo kenttä melko elävä, ja nyt viime vuosina on nähty kaikkea mielenkiintoista järjestäytymistä niin Sukukansojen ystävien kuin MAFUN:inkin parissa. Olemme myös aloittaneet omaa toimintaamme erilaisin tuorein projektein, on painettu tarroja ja kouluprojektikin on käynnistymässä, joten tästä voisi olla aiheellista kertoa muullekin maailmalle.

Alex ja minä olemme molemmat painottuneet selkeästi humanistisiin teemoihin. Kieli ja kulttuuri ovat aiheita, joista voinemme puhua loputtomasti. Nyt on kuitenkin niin, että arktisten alueiden tutkimusta vaivaa tietty ilmanstonmuutoskeskeisyys. Kovat tieteet ovat hyvin voimakkaasti edustettuna, mutta alat kuten kielitiede ovat erittäin rajoitetusti esillä. Toisaalta tämän voi ymmärtää niinkin, että meidän velvollisuutemme on täten tuoda vain entistäkin voimakkaammin esiin kielten ja kulttuurien modernisaatioon ja muutokseen liittyvää tematiikkaa ja kysymystenasettelua.

Toisaalta on niinkin, että ilmastonmuutoksen kanssa jatkuvaa käsikynkkää kulkeva teema on kestävä kehitys. Tähän pystyy nähdäkseni sitomaan monin tavoin myös kielten ja kulttuurien säilyttämisen ja vaalimisen, joka on monin tavoin välttämätöntä, jos kehitystä haluaa pitää pidempiaikaisen historiallisen jatkuvuuden perspektiivistä kestävänä. Jatkuvasti puhutaan myös ihmisten ja yhteisöjen aktiivisesta osallistumisesta. Omalla tavallaan suomalais-ugrilaisten kansalaisjärjestöjen välinen kehittyvä yhteistyö ei välttämättä juurikaan eroa siitä, mitä muunlaisten teemojen parissa työskentelevät järjestöt toiminnassaan kohtaavat.

Meidän ryhmässämme on noin 15 nuorta eri puolilta pohjoisia alueita: Eri puolilta Kanadaa, Alaskasta, Gröönlannista, Suomesta ja Komin tasavallasta. Tulemme kolmelta viimeiseltä alueelta melko pienellä joukolla, mutta koitamme edustaa Euraasian mannermassaa mallikelpoisesti. Jotkut näistä nuorista ovat toimineet paljon muun muassa Inuiittien Neuvostossa, ja olenkin aika toiveikas sen suhteen, että matkasta tulee opettavainen tällaistenkin uusien maailmojen kautta. Tutustuminen muiden sukukansojensa parissa toimiviin ihmisiin ei tee meidänkään sukukansayhteistyöllemme pahaa.

Konferenssi alkaa nyt tulevana sunnuntaina United Nations Association of Canadan Arctic Youth Initiative on Earth Day tapahtumalla. Ohessa on tiedote siitä:

http://dl.dropbox.com/u/37032116/UN-Montreal-22.4.12..pdf

Lupailin tänne powerpointtia alkuviikosta, mutta nyt on selvinnyt, ettei meillä ilmeisesti ole tilaisuutta pitää sellaista. Edes sunnuntain sessiossa ei ole tälle mahdollisuutta, vaikka ilman powerpointtiakin voimme hyvän alustuksen aiheeseen pitää. Meidät on Alexin kanssa päästetty vetämään noin tunnin mittaista keskustelua ilmeisesti suuremman opiskelijaryhmän kanssa sunnuntaiaamuna. Tapahtumaa järjestävä Chris Bourne muotoili tehtäväämme tähän tapaan:

"Ideally I would like for students to come out of your discussion group with a sense of how these cultural changes affect how different northern groups might view these larger processes, and how they might be able to engage beyond their borders. After the break-out sessions, your group will reconvene with two other similar groups to share what they have learned and see if they can find common solutions. Essentially, we're looking to investigate the 5 Ws (who, what, where, when, why) of your particular topic area, and then compare them to the 5Ws addressed in the other groups. Does this sound like something that could emerge from your discussion."

Toivotaan, että näin tulee käymään. Omat ajatuksemme asiasta ja tapahtuman tarkasta kulusta jäsentyvät lähipäivinä. Luonnollisesti teillä kaikilla tätä lukevillakin on paljon ajatuksia tähän liittyen, ja niitä voi nyt tulevina päivinä jakaa tässä blogissa. Tulemme ottamaan Sukukansojen ystävät ry:n ja MAFUN:in esimerkeiksi tällaisesta rajojen yli tapahtuvasta toiminnasta. Kerromme myös yleisesti sugrikansoista ja niiden historiasta, haluan esittää joitain miettimiäni yhtäläisyyksiä ja eroja näiden mantereiden kansojen välillä. Mielestäni tässä pohjoisamerikkalaisessa kontekstissa on välillä terveellistä muistuttaa, että Euraasia on pullollaan suuria ja modernisoituvia kansoja, joiden parissa kulttuurin tilanne on selvästi hyvin erilainen kuin tämän mantereen alkuperäiskansoilla. Toisaalta täälläkin on melko suuria kansoja ja kieliä, minkä lisäksi tarkan tiedon saaminen eri ryhmien tilanteesta on todella sotkuista. Samalla nuorten parissa ehkä lisääntyvä kulttuuritietoisuus voi muuttaa asioita hyvinkin nopeasti.

Mitä tahansa täällä opimmekin, tulemme tiedottamaan tapahtumista Sukukansojen ystävät ry:n blogin kautta. Viikko on todella täynnä ohjelmaa, ja pääsemme ääneen monessa eri paikkaa. Seuratkaa siis sivujamme päivitysten varalta! Ja kertokaa ajatuksianne, meillä kaikilla järjestön jäsenillä on paljon sanottavaa siihen mitä järjestöstämme tällaisissa paikoissa kerrotaan.

Tässä vielä linkkejä. Eli ensimmäisenä meidät tänne tuonut IISD:

www.iisd.org

Ja matkan kohde IPY:

http://www.ipy2012montreal.ca/

Tässä myös University of the Arcticin sivu, joiden verkkokurssien kautta olen tutustunut tähän maailmankolkkaan:

www.uarctic.org/

Terveisin,

Niko & Alex

sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

Historiallisia sukukansakontakteja


Sain joulukuun alussa Hanti-Mansiassa varsin mieluisan jäljitystehtävän, jonka jaan nyt kaikkien sukukansojen ystävien pääsiäisiloksi. Uskon, että näin yhdessä asiaa selvittämällä tulemme auttamaan Saranpaul'in kylässä asuvaa Agnija Jegorovna Rokinaa parhaalla mahdollisella tavalla. Hän oli nimittäin löytänyt isoisänsä jäämistöstä mystisen valokuvan, joka liittää tuon Siperiassa perheensä perustaneen miehen Suomeen. Hän ei ollut puhunut koskaan olleensa Suomessa, mutta valokuva kertoo muuta.

Miehen nimi oli Afanasij Aleksejevits Filippov. Hän oli syntynyt Pohjois-Komissa vuoden 1882 tienoilla ja puhui lastenlastensa lailla komin ivatas-murretta. Ei ole tiedossani, mitä kautta hän lopulta asettui Saranpaul'iin. Yhtä epäselvää on hänen päätymisensä Suomeen, vaikka selvältä vaikuttaakin, että hän palveli aikanaan Venäjän armeijassa.


Valokuvan etupuoli

Kuvassa on kolme uniformupukuista nuorta miestä. Agnija Jegorovnan isoisä on heistä oikealla kukkien takana seisova. Kuvan alaosassa on teksti Axel Strandberg Slotts. Kuvan taakse on kirjoitettu kaikenlaista tietoa, jopa osoitetta ja vuosilukuja myöten. Kääntöpuolen olen skannannut tähän liitteeksi, minä lisäksi yritin tulkita sen tekstejä parhaani mukaan. Pikaisillakin google-hauilla on selvää, että Axel Strandbergilla on tosiaan ollut valokuvaliike myös Turussa. Ilmeisesti tällaista valokuvaliikettä ei kuitenkaan enää nykyään ole. Valokuvataiteen museon sivuilla on ollut tietoa valokuvaajasta, mutta ikävä kyllä hakuni antama linkki näyttää vanhentuneen. Mutta ehkä joku osaa sanoa miesten uniformujen perusteella jotain?

Tämä on nyt tällainen vapaa selvitystehtävä, johon minun puolestani kaikki saavat tarttua. Löytyneitä jälkiä Afanasij Aleksejevits Filippovista voi laittaa esimerkiksi tämän ketjun kommenttiosioon. Tulen välittämään kokoamamme tiedot Agnija Rokinalle. Voin myös lähettää kuvista parempilaatuiset versiot, jos joku haluaa yrittää saada tekstejä paremmin näkyviin.


Valokuvan kääntöpuoli


Seuraavaksi kuvaan kääntöpuolen tekstejä (siinä missä niistä saan selvää).

Vasempaan yläkulmaan on kirjoitettu käsin:

 990-980

Yläreunassa lukee:

Valokuvaaja Axel Strandberg

Alhaalla vasemmalla (leiman ympärillä) lukee:

Prisbetont Palkittu
Paris 1900 Pariisi

Tästä alavasemmalle lukee:

Första Belöningen
Helsingfors 1902

Ja alimmaisena:

Levy säilytetään Plates förvanes

Oikeassa alakulmassa on teksti:

TURKU
Linnakatu 13

Hyvää pääsiäistä!
Toivottaa,

Niko Partanen