Tapahtuma oli looginen jatko Sukukansojen ystävien toteuttamalle työlle. Viime vuonna järjestö järjesti muotoilua eri suomalais-ugrilaisilta alueilta esitelleen Finno-Ugric Design Dayn. Sukukansojen ystävät on halunnut olla voimakkaasti popularisoimassa suomalais-ugrilaisia aiheita Suomessa. Matkailulla on suuri potentiaali popularisoida aihetta lisää ja tuoda aihetta lähemmäksi suomalaisia.
Matkailulla voi olla myös suurempikin arvo suomalais-ugrilaiselle maailmalle. Sillä on potentiaalia tarjota suomalais-ugrilaisille vähemmistökielille toivoa uudesta elpymisestä. Suomalais-ugrilaisen alan toimijoiden tuleekin löytää uusia kannustimia säilyttää ja elvyttää kieliä.
Maailmalta löytyy menestystarinoita vähemmistökielen- ja kulttuurin käytössä. Wales on onnistunut kymrin kielen ja perinteisen walesiläisen kulttuurin avulla erottumaan positiivisesti Britannian englanninkielisistä alueista. Nyt heräävä kysymys onkin, voiko vastaavia menestystarinoita syntyä suomalais-ugrilaiseen maailmaan.
 |
| Kuva: Eliza Rask |
Sukukansapäivänä tutustuttiin matkailuun suomalais-ugrilaisilla alueilla
Paikan markkinointiin erikoistuneen konsulttiyhtiön seniorikonsultti Ilkka Vaura kertoi aiheen pohjustukseksi paikan markkinoinnista ilmiönä. Vauran mukaan paikan markkinointia on ollut aina, vaikka se Suomessa ja muualla onkin erikoisalana nuori.
Paikan markkinoinnin avulla on läpi historian houkuteltu ihmisiä muualle. Paikat kilpailevat keskenään niin investoinneista, yrityksistä, asukkaista, osaajista kuin matkailijoistakin. Paikan markkinoinnin ideana on, että alueesta nostetaan esiin strategisesti ainutlaatuisia ja erottavia asioita.
Paikan brändi on markkinoijan lupaus kuluttajalle. Mainetta ei rakenneta, vaan se ansaitaan. Brändin luomiseen tarvitaan tutkimusta ja analyysiä alueen erityislaatuisuuden ja vahvuuksien ymmärtämiseksi. Brändityö on olemassa olevien vahvuuksien kirkastamista ja siihen liittyvien kiteytysten ja viestien määrittelyä. Kiteytyksien pohjalta luodaan brändin ydinlupaus ja lopulta ydinlupaus rikastutetaan. Tuloksia tuottavassa markkinoinnissa 80 prosenttia on tunnetta ja vain 20 prosenttia faktaa.
 |
| Kuva: Eliza Rask |
Saamelaisen porotilan valtti on aitous
Matkailusta Saamelaisalueella kertoi inarinsaamelaisen poromiehen Petri Mattuksen vaimo Kirsi Ukkonen. Ukkonen kertoi Mattuksen kasvaneen porosaamelaiseen perheeseen, jossa porotila siirtyi myöhemmin isältä pojalle.
Mattuksen porotilan periaatteena on, että mitään ei tehdä mitä ei tehtäisi ilman matkailua. Tila pyrkii profiloitumaan kaikin puolin aitona porotilana, jossa myös saamelaisuus on aitoa. Ukkonen nostikin aidon saamelaisuuden esille kilpailuetuna ja toivoi, että sen käyttömahdollisuuksia voitaisiin edistää luomalla oma tuotemerkki aidoille Sámi duódji –tuotteille.
 |
| Kuva: Eliza Rask |
Veskelyksen kylä panostaa karjalan kieleen
Karjalan tasavallan Suojärven piirissä sijaitsevan Veskelyksen kylän johtaja Irina Pogrebovskaja totesi karjalaisuuden olevan kylänsä brändin erottamaton osa. Veskelyksessä on aina asunut karjalaisia, joita on nykyisin 60 prosenttia kylän asukkaista. Heistä valtaosa osaa Pogrebovskajan mukaan karjalan kieltä.
Veskelys panostaa karjalan kieleen järjestämällä karjalan opetusta koulussa. Osaksi kylän päiväkotia on perustettu kielipesä, jossa lapset oppivat karjalaa jo varhaisessa iässä. Pogrebovskajan mukaan perusta karjalan opetukselle on vahva, sillä lapset oppivat mielellään kieltä ja kaikilta vanhemmilta on tullut tukea sille.
Matkailun kannalta Veskelyksen tärkein pääoma ovat ihmiset. Tulijoilla on mahdollisuus kuulla karjalan kieltä niin mummojen perinteisinä lauluina ja itkuvirsinä kuin nuorten uudempien versioiden muodossa.
Veskelys haluaa panostaa matkailussaan kielen ohella myös ympäristö- ja kulttuurimatkailuun. Tärkeintä Irina Pogrebovskajan mukaan on panostaa aitoihin asioihin. Alueen esillä pidettävien vahvuuksien tarkoituksena on houkutella kylään matkailijoiden lisäksi myös asukkaita. Kyseessä on kilpailu muiden alueiden kanssa.
 |
| Kuva: Eliza Rask |
Omaleimaisuus ja luonnonläheisyys suomalais-ugrilaisten alueiden kilpailuvaltteina
Matkailuyrittäjä Petri Niikko on yhtiönsä Niikon matkojen kautta järjestänyt matkoja Vienan Karjalaan, Udmurtiaan ja Marinmaalle. Karjalan hän sanoo olevan erityinen kohde suomalaisille. Tämä näkyy Niikon mukaan siinä, että matkailuinfrastruktuurin puutteesta huolimatta Karjalassa oli paljon suomalaisia matkailijoita jo 1990-luvulla.
Marinmaan ja Udmurtian viehätyksen Niikko sanoo perustuvan siihen, että marit ja udmurtit ovat Euroopan viimeisiä luonnonkansoja. Luonnonuskonto elää ja voi hyvin Marinmaalla rukouksien ja uhrilehtojen muodossa. Marinmaalla järjestetään myös uskonnollisia juhlia, joihin osallistuu enemmän kävijöitä kuin Suomessa kirkkojen jumalanpalveluksiin.
Marinmaan ja Udmurtian matkoissa osana viehätystä ovat legendaariset junamatkat Volgalle. Petri Niikko on huomannut matkailijoiden arvostaneen myös hyvää ruokaa, musiikkia, tanssia, kyläjuhlia, museoita sekä perinteisten vaatteiden symboliikkaa. Suomalais-ugrilaisilla alueilla on Niikon mielestä paljon sisältöä luodakseen itsestään menestyvän matkailubrändin.
 |
| Kuva: Eliza Rask |
Matkailun mahdollisuudet suomalais-ugrilaisten kielten kannalta
Sukukansapäivän perusteella voi tehdä johtopäätöksen, että suomalais-ugrilaisten alueiden matkailubrändin tulee menestyäkseen perustua vahvasti kansojen omaperäiselle kulttuurille. Suomalais-ugrilaisten kansojen läheinen luontosuhde sekä värikäs kulttuuri laulujen, tanssien, ruuan ja asujen muodossa tekevät matkailun kyseisillä alueilla potentiaalisesti kasvavaksi alaksi.
Irina Pogrebovskajan esityksestä kävi ilmi, että Veskelyksessä halutaan panostaa karjalan kielen opetukseen myös matkailun näkökulmasta. Karjalan kielellä onkin Karjalan tasavallan matkailun kannalta suuri potentiaali, joka liittyy paitsi alueen oman kielen tuomaan omaleimaisuuteen, niin myös karjalan kielen keskinäiseen ymmärrettävyyteen suomen kielen kanssa.
Matkailu on yksi mahdollisista keinoista, joiden avulla suomalais-ugrilaisten kielten puhujille on mahdollista antaa konkreettisia lisäkannustimia säilyttää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Suomalais-ugrilaisten kielten tulevaisuuden kannalta on syytä toivoa, että matkailu voi nostaa kielten statusta ja siten saada ihmiset vaalimaan kansojensa kulttuuriperintöä.
 |
| Kuva: Eliza Rask |
Sakari Linden
Kirjoittaja on Sukukansojen ystävät ry:n puheenjohtaja
