MAFUNin hallituksen kokous Petroskoissa 18.–20.4.

Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liiton MAFUNin hallituksen kokous pidettiin Petroskoissa ja Kinnermäessä Karjalan tasavallassa 18.–20.4. Kokouksessa Sukukansojen ystävät ry:tä ja HYYn Sukukansavaliokuntaa edusti liiton varapuheenjohtaja Sampsa Holopainen. Lisäksi Helsingistä kokoukseen osallistui Helga Siljander, jonka on tarkoitus tulevaisuudessa osallistua hallituksen toimintaan saamelaisten edustajana.

Kokouksessa käsiteltiin MAFUNin tulevaisuuden kannalta tärkeitä projekteja, kuten toukokuussa New Yorkissa pidettävän YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin yhteydessä pidettävää MAFUNin sivutapahtumaa ja syyskuussa Siófokissa Unkarissa pidettävän Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressin yhteydessä järjestettävää nuorison pyöreän pöydän keskustelua. Lisäksi keskusteltiin MAFUNin ulkopuolella olevien suomalais-ugrilaisten kansojen järjestöjen saamisesta mukaan MAFUNin toimintaan sekä liiton muista tulevaisuudensuunnitelmista.

Kokouksen pöytäkirja toimitetaan myöhemmin nähtäväksi Sukukansojen ystävien ja HYYn sukukansavaliokunnan sähköpostilistoille. Alla helsinkiläisten osallistujien lyhyet matkakertomukset livviksi eli aunuksenkarjalaksi ja pohjoissaameksi.

MAFUNin kerähmöh Petroskoil matkustimmo Helsingispäi maršrutkal. Lähtimmö matkah toizargen 17. sulakuudu. Helgingispäi matkasimmo minä Sampsa Holopainen i Helga Siljander Sukukanšojen ystävispäi dai Oliver Loode U-Pööre-organizačijaspäi, ken oli Tallinnaspäi Helsinkih tullu. Matku Helsingispäi Petroskoissah on ylen pitky, a hyvien dovariššojenke ylen hyvä oli matkustua.

Petroskoil tulimmo kolmanpiäl huondeksel. Meil algoi kerähmö, a minä ja Helga televiisoras mugah olimmo, meijänke karjalan kielel haaštattelu tehtih. Siis menimmö kerähmöle dai pagisimmo MAFUNin dielois. Jälles kerähmön kohtasimmo karjalašten da vepsäläšten organizačijoloinke, hyö paistih heijän ruavos. MAFUNin kerähmöidy ylen suvaičen sendäh, što tärgeis dielois pagisemmo, a sendäh toože, što siä ollah ylen hyvät dovariššat. Nygöi mugah hyvä oli suomelais-ugrilašten riztikansoloinke tavata. Tavariššat, MAFUNin aktivištat, tultih kerähmöh Permin Komispäi, Mordoviaspäi, Udmurtiaspäi, Moskovaspäi, Piiterispäi.

Neljäzargen kävimmö Nuoren Karjalan ylen čomas toimištos dai jälles muzeis, kus oli näyttelys vepsän rahvahan vahnas kultuuras. Ylen hyvä oli, što vepsän kelel mugah oli näyttelys! Siis lähtimmö Kinnermägeh. Neče on ylen čoimaine karjalaine kylä. Äijän on sie vahnoi taloloidu da ylen čoma, vahnu časounu. Nadežda Kalmykova, ken nečes kyläs eläy da ruadau, näytti meil kylän taloidu da muzein i pagiz äijän štarinua kylän histourijas. Ildazel muštas kylys piäsimmö käymäh. Piätinčän huondeksel pidimmö vie kerähmöä Kinnermäes, siis lähimmö järelleh Petroskoin linnah. Siä piettih karjalan da vepsän kirjakielten päivy, järještöjen riztikanzat paistih heijän ruavos karjalan da vepsän kielten niškoil. Kuulimmo mugah karjalankielišty rap-muusikua, Ondrei-nimine brihaine räppäz meil hänen muamonkielel.

Piätinčän ildazel lähtimmö järelleh Helsinkih. Matku meni ylen čomasti, äijän oli meil dieluo, kus pagisimmo Oliverin dai Helganke. Hyvä oli meijän MAFUNan kerähmö, hyvis dielois da projektilois pagisimmo: New Yorkin suomalaz-ugrilaizeš päiväš, Suomalais-ugrilašten rahavahien muailmankongressis, kumbaine Vengrijas pietäh syksyl, a monis projektilois. Duumaičemmo MAFUNis, što ylen tärgie dieloi on suada Vengrijan, saamen, liiviläšten da kveenilöin rahvahat MAFUNin yhteiseh ruavoh. Meil äijän on ruavuo vie, što voimmo heijät meijänke ruatamah suada. A ylen hyvä on, što kontaktiu jo on äijän rahvahanke. Saamen rahvahaspäi Helga meil nygöi mugah tulou yhteiseh ruavoh.

Kerähmös ylen suuret passibot tahommo sanuo Nuori Karjala-järještöl, Aleksei Tsikarevil, Natalja Pellisel da toižil aktiiveil, što hyö piettih meil nečen kerähmön da programmua järještettih. Mugah minun da Helgan kiändäjät ylen hyvin ruavettih, heil toože suuret passibot! Nadežda Kalmykoval suuret passibot, što häi meil Kinnermäen čomua kyliä ešitteli.

Sampsa Holopainen

Inspirašuvnna Petroskois!

Mu guhkesáigásaš niehku ollašuvvai dán jagi cuoŋománus, go bessen mátkkoštit Karjalai, Petroskoi. Petroskoi lea Karjala dásseválddi oaivegávpot Oarjedavvi Ruoššas. Doppe ásset vuollel 300 000 ássi. Petroskoi, ja oba Karjala dásseváldi, lea suomaugralaš perspektiivvas miellagiddevaš: doppe sáhttá gullat, ruoššagiela lassin, suoma-, karjalaš- sihke vepságielaid. Karjalaš- ja vepságielat leat lahka suomagiela, jopa nu, ahte suopmelaš ádde áibbas bures olbmo, guhte hállá karjalašgiela. Karjalašgiella dilli lea veahá seammalágán go sámegielaid: ii leat dušše okta giella, muhto máŋggát gielat ja dialeavttat, mat leat buot áitatvulosažžat.

Mátki Helssegis Petroskoi ádjánii guoktenuppelot diimmu. Mii leimmet jođus minibussen. Go lea mátkkoštan oba eallima Sámis máttás, mátki Ruošša beallái busse mielde ii sáhtte leat nu vearrái, jurddašin mun. Iige mátkki bistin leat gal miige hástalus, go mátkkoštá somás olbmuiguin! Mu lassin busses leigga guokte hearrásolmmáiolbmo: Sampsa Holopainen ja Oliver Loode. Sampsa doaibmá Sukukansojen ystävät searvvis sihke MAFUN:as várresátnejođiheaddjin. Oliver lea esttelaš suomaugralaš aktivista U-Pööre searvvis. Mun ieš doaimman Sohkaalbmogiid ustibat (Sukukansojen ystävät ry) searvvis dábálaš lahttun. Lean hálidan searvat Sohkaalbmogiid ustibiidda, go lean beroštuvvan suomaugralaš máilmmis, uralalaš gielain sihke Ruošša kultuvrras ja ruoššagielas (vaikko studerenge teologiija).

Lean fuomášan, ahte sámit obalohkái váilot suomaugralaš searvigiettis. Lean smiehttan olu, manne lea nu. Lean jurddašan, ahte mii sámit leat hálidan profileret iežaimet eanet máilmmiviidosažžat álgoálbmogiidda go suomaugralaš álbmogiidda. Dan dihte sápmelaččaid ovttasbarggu fokus lea leamašan jo guhká Eurohppá olggobealde: Amerihkkás, Kanadas ja Ođđa Zealánddas. Suomaugralaš máilbmi (Unkari, Estlánda, Látvia, Suopma, Norga ja Ruoššá) lea veahá nugo vahágis báhcán eret dan ovttasbarggus. Lean sápmelaččan hálidan vuolgit mielde suomaugralaš ovttasbargui, dasgo dasa lea dárbu.

Busses lei bures áigi ráhkkanit, hupmat ja juhkat vuola, mii Ruošša bealde lea njálgasot ja hálbbit, go Suomas. Geainnut Petroskoi Ruošša bealde ledje heajut; orui dego oktage ii lean fuolahan dain. Beannot diimmu oađđima maŋŋá joavddaimet Petroskoi. Iđit lei čabbá ja ieš gávpot vel čábbasot: Petroskoi lea fiinna, modearna gávpot, man arkiteaktuura lea erenomáš miellagiddevaš. Ledjen ovddalgihtii jurddašan, ahte Petroskoi lea unna, geafes váivváš ja ránes gávpot, muhto dathan leage áibbas earálágán. Dieđusge geainnut eai leat nu buori ja go vuolgá gávpoga olggobeallái, oaidná geafivuođa ja šliđagan dáluid.

Mii leimmet boahtan Petroskoi MAFUN:a čoahkkimiidda. MAFUN lea suomaugralaš álbmogiid nuoráid organisašuvdna (eŋgelasgillii The Youth Association of Finno-Ugric Peoples). MAFUN lea gáhttuorganisašuvdna, masa gullet máŋggát suomaugralaš searvvit, ovdamearkka dihte Sukukansojen ystävät, gos mun lean mielde. MAFUN lea riikkaidgaskasaš, ja dasa gullet olbmot Estlándas, Suomas ja Ruoššas. Eanaš oassi suomaugralaš álbmogiin (mat leat oktiibuot sullii golbmalogi) ássá Ruoššas, gos gávdnot karjalaččat, inkeraččat, marilaččat, komilaččat, udmurttat, nenetsat ja nu ain. Nu ahte eanaš oassi sámiid giellafulkkiin ásságe Ruoššas, iige Estlándas, Suomas ja Unkaris! Go lean universitehtas lohkan dáid áššiid birra, oahpán ođđa ja oahpásmuvván olbmuidde, orro dego livččen gávdnan kássa dievva árdnaid. Dego livččen gávdnamin ruovttu?

Nu mii leimmet stuorra MAFUN joavkkun Petroskois golbma beaivve. Orui dego áigi bissánii, go lei nu somá ja ollu olbmot – ja gielat! Hálaimet eŋgelasgiela, ruoššagiela, suomagiela, karjalašgiela ja esttegiela. Ja maŋimuš eahkedis, ruoššalaš toasttiid maŋŋá, ledjen doallan iežan sága sáme- ja eŋgelasgillii, seahkálagaid. Oron muitimin, ahte dáiden bovdet MAFUN Savvonii.

Nuori Karjala searvvi aktivistat ledje ordnen midjiide hui buori prográmma. Nuori Karjala searvvi njunušolbmot, Aleksei, Alina, Natalia Antonova ja Natalia Pellinen, hállet ruoššagiela lassin maiddái suomagiela, nu ahte lei álki singuin kommunikaseret ja ordnet áššiid, ovdamearkka dihte visumaid ja logistihkká. MAFUN:a čoahkkimiid lassin oahpásmuvváimet eará nuoraid organisašuvnnaidde, mat doibmet Karjalas, finaimet vepsálaš dáiddačájáhusas ja vulggiimet sávdnut ja ijastallat smávva gillážii, Kinermai. Maŋimuš beaivve oassálastiimet dilálašvuhtii, mii lei oamastuvvon karjalaš ja vepsálaš gielaidde. Vaikko Ruoššas lea ollu váttisvuođat ovddidit iežas eamiálbmoga giela (jus dat lea eará go ruoššagiella), munnje bázii govva, ahte dat searvvit, mat fuolahit giela ja kultuvrra ealáskahttima beales, leat progressiivalaččat ja dynamalaččat.

Ožžon Petroskois ollu inspirašuvnna dasa, maid mii sámit sáhttit dahkat ovttas, ovdamearkka dihte Helssegis, gos sámit leat ollu. Ruošša bealde skandinávialaš olmmoš ádde konkrehtalaččat atnit árvvus čoahkkanan- ja sátnefriijavuođa. Ii leat lahkage čielga ášši, ahte olmmožis lea vejolašvuohta ovddidit iežas, čearddalaš, giela. Vaikko Petroskois (ja oba Ruoššas) lea hástalusat bargat aktivistan (suomaugralaš máilmmis), doppe gávdno ollu motivašuvnna ovttasbargui. Dan seammá motivašuvnna hálidivččen oaidnit maiddái sámiid gaskas suomaugralaš álbmogiid ektui. Mis lea juo sámediggi, ruhta, giellabeasit, ja buot eará systemat. Resurssat gal gávdnojit, jus lea beare miella bargat ovttas. Maid mii vel vuordit?

Ruošša lea juo ráhkkanan.

Dearvvuođaiguin,

Biennaš Jon Jovnna Piera Helga