Sukukansapäivänä tutustuttiin matkailuun suomalais-ugrilaisilla alueilla

Sukukansapäivän aiheena tänä vuonna oli matkailu suomalais-ugrilaisilla alueilla. Tapahtuman tavoitteena oli antaa näkemystä suomalais-ugrilaisten alueiden brändäyksestä ja vetovoimatekijöistä matkailun näkökulmasta. Helsingin Musiikkitalon Organo-salissa 19. lokakuuta pidetyn tapahtuman järjestäjinä olivat Karjalan Sivistysseura ja Sukukansojen ystävät. Matkailutapahtumaa edelsi M. A. Castrénin Seuran yhteistyökumppaniensa kanssa järjestämä paneelikeskustelu Katoavatko laulut tundralta – kielten ja lajien uhanalaisuus.

Tapahtuma oli looginen jatko Sukukansojen ystävien toteuttamalle työlle. Viime vuonna järjestö järjesti muotoilua eri suomalais-ugrilaisilta alueilta esitelleen Finno-Ugric Design Dayn. Sukukansojen ystävät on halunnut olla voimakkaasti popularisoimassa suomalais-ugrilaisia aiheita Suomessa. Matkailulla on suuri potentiaali popularisoida aihetta lisää ja tuoda aihetta lähemmäksi suomalaisia.

Matkailulla voi olla myös suurempikin arvo suomalais-ugrilaiselle maailmalle. Sillä on potentiaalia tarjota suomalais-ugrilaisille vähemmistökielille toivoa uudesta elpymisestä. Suomalais-ugrilaisen alan toimijoiden tuleekin löytää uusia kannustimia säilyttää ja elvyttää kieliä.

Maailmalta löytyy menestystarinoita vähemmistökielen- ja kulttuurin käytössä. Wales on onnistunut kymrin kielen ja perinteisen walesiläisen kulttuurin avulla erottumaan positiivisesti Britannian englanninkielisistä alueista. Nyt heräävä kysymys onkin, voiko vastaavia menestystarinoita syntyä suomalais-ugrilaiseen maailmaan.

Kuva: Eliza Rask

Sukukansapäivänä tutustuttiin matkailuun suomalais-ugrilaisilla alueilla

Paikan markkinointiin erikoistuneen konsulttiyhtiön seniorikonsultti Ilkka Vaura kertoi aiheen pohjustukseksi paikan markkinoinnista ilmiönä. Vauran mukaan paikan markkinointia on ollut aina, vaikka se Suomessa ja muualla onkin erikoisalana nuori.

Paikan markkinoinnin avulla on läpi historian houkuteltu ihmisiä muualle. Paikat kilpailevat keskenään niin investoinneista, yrityksistä, asukkaista, osaajista kuin matkailijoistakin. Paikan markkinoinnin ideana on, että alueesta nostetaan esiin strategisesti ainutlaatuisia ja erottavia asioita.

Paikan brändi on markkinoijan lupaus kuluttajalle. Mainetta ei rakenneta, vaan se ansaitaan. Brändin luomiseen tarvitaan tutkimusta ja analyysiä alueen erityislaatuisuuden ja vahvuuksien ymmärtämiseksi. Brändityö on olemassa olevien vahvuuksien kirkastamista ja siihen liittyvien kiteytysten ja viestien määrittelyä. Kiteytyksien pohjalta luodaan brändin ydinlupaus ja lopulta ydinlupaus rikastutetaan. Tuloksia tuottavassa markkinoinnissa 80 prosenttia on tunnetta ja vain 20 prosenttia faktaa.

Kuva: Eliza Rask

Saamelaisen porotilan valtti on aitous

Matkailusta Saamelaisalueella kertoi inarinsaamelaisen poromiehen Petri Mattuksen vaimo Kirsi Ukkonen. Ukkonen kertoi Mattuksen kasvaneen porosaamelaiseen perheeseen, jossa porotila siirtyi myöhemmin isältä pojalle.

Mattuksen porotilan periaatteena on, että mitään ei tehdä mitä ei tehtäisi ilman matkailua. Tila pyrkii profiloitumaan kaikin puolin aitona porotilana, jossa myös saamelaisuus on aitoa. Ukkonen nostikin aidon saamelaisuuden esille kilpailuetuna ja toivoi, että sen käyttömahdollisuuksia voitaisiin edistää luomalla oma tuotemerkki aidoille Sámi duódji –tuotteille. 

Kuva: Eliza Rask

Veskelyksen kylä panostaa karjalan kieleen

Karjalan tasavallan Suojärven piirissä sijaitsevan Veskelyksen kylän johtaja Irina Pogrebovskaja totesi karjalaisuuden olevan kylänsä brändin erottamaton osa. Veskelyksessä on aina asunut karjalaisia, joita on nykyisin 60 prosenttia kylän asukkaista. Heistä valtaosa osaa Pogrebovskajan mukaan karjalan kieltä.

Veskelys panostaa karjalan kieleen järjestämällä karjalan opetusta koulussa. Osaksi kylän päiväkotia on perustettu kielipesä, jossa lapset oppivat karjalaa jo varhaisessa iässä. Pogrebovskajan mukaan perusta karjalan opetukselle on vahva, sillä lapset oppivat mielellään kieltä ja kaikilta vanhemmilta on tullut tukea sille.

Matkailun kannalta Veskelyksen tärkein pääoma ovat ihmiset. Tulijoilla on mahdollisuus kuulla karjalan kieltä niin mummojen perinteisinä lauluina ja itkuvirsinä kuin nuorten uudempien versioiden muodossa.

Veskelys haluaa panostaa matkailussaan kielen ohella myös ympäristö- ja kulttuurimatkailuun. Tärkeintä Irina Pogrebovskajan mukaan on panostaa aitoihin asioihin. Alueen esillä pidettävien vahvuuksien tarkoituksena on houkutella kylään matkailijoiden lisäksi myös asukkaita. Kyseessä on kilpailu muiden alueiden kanssa.

Kuva: Eliza Rask

Omaleimaisuus ja luonnonläheisyys suomalais-ugrilaisten alueiden kilpailuvaltteina

Matkailuyrittäjä Petri Niikko on yhtiönsä Niikon matkojen kautta järjestänyt matkoja Vienan Karjalaan, Udmurtiaan ja Marinmaalle. Karjalan hän sanoo olevan erityinen kohde suomalaisille. Tämä näkyy Niikon mukaan siinä, että matkailuinfrastruktuurin puutteesta huolimatta Karjalassa oli paljon suomalaisia matkailijoita jo 1990-luvulla.

Marinmaan ja Udmurtian viehätyksen Niikko sanoo perustuvan siihen, että marit ja udmurtit ovat Euroopan viimeisiä luonnonkansoja. Luonnonuskonto elää ja voi hyvin Marinmaalla rukouksien ja uhrilehtojen muodossa. Marinmaalla järjestetään myös uskonnollisia juhlia, joihin osallistuu enemmän kävijöitä kuin Suomessa kirkkojen jumalanpalveluksiin.

Marinmaan ja Udmurtian matkoissa osana viehätystä ovat legendaariset junamatkat Volgalle. Petri Niikko on huomannut matkailijoiden arvostaneen myös hyvää ruokaa, musiikkia, tanssia, kyläjuhlia, museoita sekä perinteisten vaatteiden symboliikkaa. Suomalais-ugrilaisilla alueilla on Niikon mielestä paljon sisältöä luodakseen itsestään menestyvän matkailubrändin.

Kuva: Eliza Rask

Matkailun mahdollisuudet suomalais-ugrilaisten kielten kannalta

Sukukansapäivän perusteella voi tehdä johtopäätöksen, että suomalais-ugrilaisten alueiden matkailubrändin tulee menestyäkseen perustua vahvasti kansojen omaperäiselle kulttuurille. Suomalais-ugrilaisten kansojen läheinen luontosuhde sekä värikäs kulttuuri laulujen, tanssien, ruuan ja asujen muodossa tekevät matkailun kyseisillä alueilla potentiaalisesti kasvavaksi alaksi.

Irina Pogrebovskajan esityksestä kävi ilmi, että Veskelyksessä halutaan panostaa karjalan kielen opetukseen myös matkailun näkökulmasta. Karjalan kielellä onkin Karjalan tasavallan matkailun kannalta suuri potentiaali, joka liittyy paitsi alueen oman kielen tuomaan omaleimaisuuteen, niin myös karjalan kielen keskinäiseen ymmärrettävyyteen suomen kielen kanssa.

Matkailu on yksi mahdollisista keinoista, joiden avulla suomalais-ugrilaisten kielten puhujille on mahdollista antaa konkreettisia lisäkannustimia säilyttää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Suomalais-ugrilaisten kielten tulevaisuuden kannalta on syytä toivoa, että matkailu voi nostaa kielten statusta ja siten saada ihmiset vaalimaan kansojensa kulttuuriperintöä.

Kuva: Eliza Rask

Sakari Linden
Kirjoittaja on Sukukansojen ystävät ry:n puheenjohtaja

Matkakertomus: Kuujärvi

Lyytiläinen Seura tek heinäkuussa 2013 matkan Kujärven kunnan 450-vuotisjuhlaan. Lähimmä matkaan lauvantakuamuna 20.7. pikkupussila Helsingin Rautatientorilta. Matkaseurruussammo olj 13 henkillyy, joista kaks nous kyittiin vasta matkan varrelta. Rajan ylitimmä Vualimuala. Nuin 12 tunnin ajomatkan perrään suavumma perilen D'ogensuun kyllään, joka on Kujärven kyläryhmän piäkylä, ja majotumma Lyytikottiin.

Tervetulliisiks söimmä illallista talon emännän tarjjoilemana ja tapasimma isäntämmökkii, joka olj juur palanna nuapurkylästä, jossa niin ikkään juhlittiin vuosjpäiväpruasniekkoo. Illallisen perrään pakkasimma muistiinpanovälinneet ja lähimmä paikala Koskisen Janin ja Nouron Villen kansa ehtimmään kylänraitilta lyytin kielen huastajjii. Eräs Petroskoista kotosin olova pere neuvokkii meijät noppiisti nuapurisa Mit'uun Lüs'an pihhaan, jossa olj sattumalta juur mänössä Lüs'an 71-vuotispäivät. Joimma tietä ja hustomma lyytiks ja suomeks. Venäjän kieltä emmä juurikkaan tarvinneet, eikä meistä kolomesta venäjjee osannaa kukkaan muu kunj Ville.

Sunnuntakuamuna isä Veikko pitj kylän kirkossa jumalanpalaveluksen, jossa kielinä käytettiin lyyttii, suommii ja venäjjee. Sen perrään kiertelimmä kylässä ja tutustumma rakennuksiin. Perintteissiin karjalaistyylissiin puutaloloihen sejassa kohos neuvostoaikassii valakossii elementtitaloloita, joihen seinnii koristivat ajan tyylin mukasesti vanhoja kirjontakuvijoloita mukkailovat tiiljkoristukset. Kylän keskustassakkii vastaan kävelj lehmii ja ainnuusta kyläkaupasta suatto ostoo mm. olutta, limpparrii, hivusvärilöitä ja jopa tekoripsii. Myöntteisenä yllätyksenä pittää mainitak uuvet kakskieliset tienviitat, joihen olj paikonj lisätty lyytinkielisettii tiennimet.

Ihe Pruasniekka sunnuntakina alako klo 17.00 naiskuoro Pitk'randaasiin laulula. Muu virallinen ohjelma ja kunniikirjoin jaanta kesti iltayheksään suakka. Tunnustuksii jaittiin venäläisseen tappaan mm. kunnan parraiten hoijetusta pihamuasta. Ohjelmassa alakuperäskielj kuulu valitettavan vähän. Koko juhlan juonto olj järestetty pelekästään venäjäks, vaikka kakskielissyys ois olluna heleposti totteutettavissa esjmerkiks kahela juontajala, joista toinen ois huastana lyyttii ja toinen venäjjee. Työtä tasa-arvosemman kieljpolitiikan etteen on siis vielä paljon eissä.

Parraiten ohjelmasta jäi mielleen eillisiltasen tuttavvuutemmo Mit'uun Lüs'an vauhikas lyytinkielinen ekstempore-esitys laulusta: "Aunukses on čomat brihat, meiden kyläs čomembat." Mit'uun Lüs'an olj kuulemma tyttäresä ja tyttärentyttäresä kansa aikannaan voittana kieljkileppailunnii, jossa mitattiin, missä perreessä lyytin kielj sujjuu parraiten kolomessa sukupolovessa. Valitettavasti kieltä ei kuitenkkaan tässäkkään perreessä käytetty ennee aktiivisestik arkikielenä.

Juhlan järestetyn ohjelman perrään alakovat tanssit ja saikkiik ylty, joten palasimma lyytikottiin iltaruuvalen, jonka perrään osa meistä läks vielä jatkammaan ilttoo juhlapaikalen.

Muanantakuamuna suuntasimma Aleksanter Syväriläisen Pyhän Kolominaisuuven luostarriin, johon tutustumma uamupäivän ajan. Lyytikottiin palattuuta selevis, jotta paikallisessa koulussa alakas syksylä vihonj vappaaehtonen lyytin kielen opetus livvin ohela. Illan mittaan piäsimmä vielä saunommaan oikkiissa savusaunassa, josta Jani ja Ville kuten vuotettavissa olj katosivat kielentutkimusmatkalen saunan omistanneen perreen pihhaan. Iltasela yritimmä Janin, Villen ja Hermannin kansa löyttee vielä Paloniemelen, johon Yrjö Jylhännii tiijettään aikannaan ihastunneen, mutta reittivalintammo olj viärä. Mehikköiselä yökävelylä näimmä kuitennii enemmän kunj tarppiiks paikalisluonttuu ja Kujärven täyskuukkii pilekahti välilä pilevviin rausta.

Palluumatkala poikkesimma hieman matkasuunnitelmasta ja pysähymmä 15 minnuuttii Aunuksessa. Osa käväs kirkossa, myö pyörähimmä Janin kansa musejossa, jossa olj opasteet niin livviks kunj venäjäksii ja lähes koko paikala olova henkilökunta osas livvin kieltä. Näytilä olj mm. kansanasuloita, mehästys- ja kalastusvälinneitä ja tuohesta punotuita tarve-esinneitä, joihen ei tietenkkään niin lyhheelä pistäytymiselä paljon kerennä syvveytymmään. Ertyisesti mielleen jäivät pikkutarkat tuohiset kalevalanhuahmovikkuurit.

Suommeen palattiin pitkin Luatokan ranttoo ja raja ylitettiin Värtsilässä. Reissu olj aivan liijan lyhyt, mutta rikas ja nähtävvee ja tutkittavvoo jäi varmasti seurroovalennii kerralen.

Aino Rauttiinen

Vähemmistökielj- ja murreaktivisti

Matkakertomus on kirjutettu Riäkkylän ja Kittiin seuvun savolaismurttiila, joka on kirjuttajan äitinkielj.

Karjalaine – pagize omal kielel

Julkaistu: Oma Mua 5.11.2013


SAKARI LINDEN
Runon käänsi suomesta aunuksenkarjalan murteelle NATALJA ANTONOVA


Karjalaine – pagize omal kielel

Karjalaine – pagize omua kieldy ylbiesti. Pagize lujah, sendäh gu se on sinun oma kieli. Pagize kuuluvembah, se on vuitti sinuudas, sinun kanzua da kodimuadu.

Karjalaine – pagize omua kieldy, sendäh gu se on čoma kieli. Pagize, sil se on näbei kieli. Pagize, sendäh gu se on rikas Kalevalan kieli.

Karjalaine – pagize omua kieldy lapsil da bunukoil. Pagize, sendäh gu se on sugupolvien väline langu. Pagize, älä ruohti katkata sidä sivostu. Pagize, sil et voi andua lapsel hävittiä kielen rikkavustu.

Karjalaine – pagize omua kieldy meile suomelazile. Pagize, hozi emmo ellendä juuri kai. Pagize, sil olemmo samua Kalevalan kanzua.

Karjalaine – pagize omas muas omal kielel. Pagize, sil sinuu ellendetäh. Pagize, sendäh gu sinuu arvostetah.

Karjalaine – pagize omal kielel Vienan igivahnoih korbiloih näh, pagize Puanajärven pindoih näh, Oniegujärven aualdoloih näh. Pagize kielel Vieljärven kylän kujoloih näh, Puadanen puutaloloih näh, Seesjärven kala-abajoih näh. Pagize sil Petroskoin valoloih näh da Anuksen kirikön kuupoloih näh.

Karjalaine – pagize omal kielel kaikkeh näh.

Piädielo, gu pagizet.


Suomenkielinen alkuperäisversio:


Karjalainen – puhu kielelläsi

Karjalainen – puhu kieltäsi ylpeästi. Puhu lujaa, sillä se on oma kielesi. Puhu kuuluvasti, koska se on osa sinua, kansaasi ja kotiseutuasi.

Karjalainen – puhu kieltäsi, koska se on kaunis kieli. Puhu, sillä se on jalo kieli. Puhu, koska se on rikas Kalevalan kieli.

Karjalainen – puhu kieltäsi lapsillesi ja lapsenlapsillesi. Puhu, koska se on sukupolvienne välinen yhteys. Puhu, koska et voi katkaista tuota sidettä. Puhu, koska et voi antaa lapsesi menettää kielesi rikkautta.

Karjalainen – puhu omaa kieltäsi meille suomalaisille. Puhu, vaikka emme kaikkea ymmärtäisi. Puhu, sillä olemme samaa Kalevan kansaa.

Karjalainen – puhu maastasi omalla kielelläsi. Puhu, koska sinua ymmärretään. Puhu, koska sinua arvostetaan.

Karjalainen – puhu maastasi omalla kielelläsi. Puhu, koska sinua ymmärretään. Puhu, koska sinua arvostetaan.

Karjalainen - puhu kielelläsi Vienan jylhistä korvista. Puhu Paanajärven pinnasta, Äänisen aalloista. Puhu kielelläsi Vieljärven kylänraiteista, Paatenen puutaloista, Seesjärven kalansaaliista. Puhu sillä Petroskoin valoista ja Aunuksen kirkon kupoleista.

Karjalainen - puhu kielelläsi mistä vain.

Pääasia, että puhut.