Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liitto MAFUN

Tässäkin blogissa on usein sivuttu MAFUNin toimintaa ja yksittäisiä projekteja, mutta itse järjestöä ei ole laajemmin esitelty. Sukukansojen ystävät ry on pitkälti ollut vastuussa MAFUNin toiminnan vetämisestä viime vuosina ja MAFUN on nyt erityisen ajankohtainen tällä viikolla Tartossa pidettävän MAFUNin kongressin takia, joten tässä blogitekstissä esitellään järjestön toimintaa yleisesti.

MAFUN (Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liitto eli venäjäksi Молодежная Ассоциация Финно-Угорских Народов) on vuonna 1990 perustettu kansainvälinen kansalaisjärjestöjen kattojärjestö, joka pyrkii ylläpitämään yhteyksiä eri maissa toimivien suomalais-ugrilaisten nuoriso- ja kansalaisjärjestöjen välillä ja kehittämään näiden yhteistyötä. MAFUNin jäseniä voivat olla kaikkien suomalais-ugrilaisten kansojen järjestöt, ja tällä hetkellä jäseniä on Suomesta, Virosta ja Venäjältä, lisäksi pitkän tauon jälkeen pian myös Unkarista. Suomalaisia jäsenjärjestöjä ovat mm. Sukukansojen ystävät, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Siula ry. (Helsingin yliopiston suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen opiskelijoiden ainejärjestö) Sugri ry. (Turun yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen opiskelijoiden ainejärjestö).

Järjestön ylintä päätäntävaltaa käyttää kongressi, joka järjestetään joka toinen vuosi jollakin suomalais-ugrilaisella alueella. Kongressi hyväksyy liiton uudet jäsenjärjestöt ja valitsee MAFUNin hallituksen, joka koordinoi järjestön toimintaa kongressien välillä. Hallituksessa on edustaja jokaiselta suomalais-ugrilaiselta alueelta, jonka jäsenjärjestöt ovat liitossa edustettuina. Hallituksen tehtävänä on parhaansa mukaan toimeenpanna kongressissa hyväksytty toimintasuunnitelma ja järjestää tapahtumia ja projekteja.

Vuonna 2013 kongressi pidettiin Helsingissä, ja siellä hyväksyttiin MAFUNin jäsenjärjestöiksi ensimmäistä kertaa Etelä-Viron setukaisten sekä Kuolan niemimaan saamelaisten järjestöjä. Samalla MAFUNin hallitus laajeni ennätyssuureksi, 18-jäseniseksi. Puheenjohtajaksi kaudelle 2013 –2015 valittiin tuolloin Sukukansojen ystävät ry:n aktiivi Sampsa Holopainen.

MAFUNin toiminnasta on helppo löytää sekä hyviä että huonoja puolia. Hyvä esimerkki onnistuneesta toiminnasta on ”Suomalais-ugrilaisen maailman kulttuuripääkaupunki” -projekti, jonka toteuttamisesta MAFUNin hallitus päätti vuonna 2012. Projektista voi lukea lisää vanhemmista blogiteksteitä kuten täältä.

Valitettavasti toiminnassa esiintyy usein myös monenlaisia ongelmia. Kommunikaatio on joskus ongelmallista, sillä Venäjällä asuvien suomalais-ugrilaisten aktivistien englannin kielen taito ei välttämättä ole kovin hyvä, ja Suomesta ja Virosta tulevat eivät puolestaan osaa välttämättä venäjää ollenkaan tai ainakaan kovin hyvin. Lisäksi myös toimintatavoissa on eroja. Maasta riippumatta vakava ongelma on myös se, että osa MAFUNin hallituksen jäsenistä ei sitoudu MAFUNin toimintaan rittävän aktiivisesti.

Valitettavaa on, että myös Venäjän federaation yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttaa negatiivisesti MAFUNin toimintaan. Venäjän lainsäädäntö mm. ulkomaisista agenteista hankaloittaa yhteistyötä merkittävästi ja lisäksi Venäjällä on yleisesti ottaen vaikeaa puhua avoimesti suomalais-ugrilaisten kansojen ongelmallista.

Vaikka MAFUNin toiminta ei siis ole mitään ruusuilla tanssimista, on järjestö onnistunut kuitenkin tekemään myös hyödyllisiä asioita. Edellä mainitun ”suomalais-ugrilaisen maailman kulttuuripääkaupunki” -projektin lisäksi voi mainita ainakin toiminnan YK:n alkuperäiskansa-asioiden pysyvän foorumin istunnoissa. Vuosina 2012 ja 2014 MAFUN järjesti YK:n päämajassa pidetyssä foorumin istunnossa sivutapahtuman, joka käsitteli vuonna 2012 suomalais-ugrilaisia kansoja yleisesti, vuonna 2014 taas alkuperäiskansojen asuinalueiden elävöittämistä, josta esimerkkitapauksena esiteltiin kulttuuripääkaupunkiprojektia. Vuoden 2014 tapahtumasta, jonka järjestäminen toteutettiin yhteistyössä Asia Indigenous Peoples’ Pact -järjestön kanssa, voi lukea lisää täältä.

Muita hyviä projekteja ovat erilaiset foorumit ja konferenssit, joita MAFUN on järjestänyt suomalais-ugrilaisille nuorille. Tällaiset tapahtumat ovat siksi hyviä, että niissä, kuten myös kongressissa, suuri joukko nuoria aktivisteja pääsee tapaamaan toisiaan ja suunnittelemaan yhteistä toimintaa. Komin tasavallassa on järjestetty muutamia kertoja FUROR, suomalais-ugrilainen nuorisofoorumi. Vielä parempi ja toimivampi esimerkki on kuitenkin Kudymkarissa Permin alueella vuosina 2009 ja 2010 järjestetty Suomalais-ugrilaisten kansojen sosioekonominen foorumi, jossa hyvin avoimessa ja dynaamisessa ilmapiirissä keskusteltiin suomalais-ugrilaisten kansojen nykytilasta ja pyrittiin etsimään ratkaisuja ongelmiin. Foorumi oli tarkoitus järjestää myös vuonna 2012, ja silloin myös Sukukansojen ystävät ja HYY:n sukukansavaliokunta olivat mukana suunnittelemassa sitä. Valitettavasti tapahtuma jouduttiin kuitenkin perumaan viime hetkellä – syyt tähän olivat hämäriä, mutta ilmeisesti paikallisella aluehallinnolla oli sormensa pelissä.

Tarton kongressi

Tartossa keskiviikkona 29.7. alkavan kongressin pääjärjestäjä on Fenno-Ugria Noored, virolaisen Fenno-Ugria-kansalaisjärjestön nuoriso-osasto. Yhteistyökumppaneina ovat myös muut virolaiset MAFUNin jäsenjärjestöt, ja myös Sukukansojen ystävät on pyrkinyt parhaansa mukaan auttelemaan järjestelyissä. Kongressi koostuu plenaariestielmistä, MAFUNin yleisistunnosta sekä sektioista, joissa osallistujat pääsevät keskustelemaan suomalais-ugrilaisten kansoja ja kieliä koskettavista ajankohtaisista asioista. Sektioiden teemat tässä kongressissa ovat suomalais-ugrilainen populaarikulttuuri, alkuperäiskansojen oikeudet, moderni teknologia ja kielenoppiminen, sosiaalinen media suomalais-ugrilaisessa maailmassa, urheilu ja terveys sekä suomalais-ugrilaiset start up -yritykset. Sektioiden moderaattoreina toimii tunnettuja suomalais-ugrilaisia aktivisteja Virosta, Venäjältä ja Venäjän suomalais-ugrilaisilta alueilta. Myös Sukukansojen ystävät ry:n puheenjohtaja Norman Langerak on yksi moderaattoreista.

On vaikea ennustaa, miten MAFUNin toiminta tulee kehittymään Tarton kongressin jälkeisenä aikana. Käytännössä tämä riippuu suuresti siitä, minkälainen puheenjohtaja ja hallitus kongressissa valitaan, ja siitä, tehdäänkö liiton sääntöihin tai organisaatioon muutoksia. Joka tapauksessa tällä hetkellä MAFUNin olemassaolo ei näytä olevan vaarassa, ja vaikka liiton toiminta onkin joskus vaikeaa eikä niin aktiivista kuin pitäisi, tulee MAFUN lähivuosinakin jatkamaan suomalais-ugrilaisen nuorison yhdistämistä ja kielten ja kulttuurien puolustamista.

Vierailu Ugrin paikassa

Lumi verhoaa pienen kylän maisemaa. Yhdessä kylänraitin talossa vieraille tarjoillaan tykmatšen šyd -keittoa[1] ja perepetš-piirakoita[2]. Keskustelu soljuu venäjän kielellä talon tataari-isännän ja udmurttiemännän kanssa.  

Nyt ei olla Volgan mutkassa, vaan Sippolan kylässä Kymenlaaksossa. Sukukansojen ystävät ry vieraili joulun alla Ugrin paikassa. Kyseessä on Svetlana ja Eduard Khakimovin keväällä 2014 perustama suomalais-ugrilainen kulttuurikeskus. Khakimovit ovat lähtöisin Udmurtian tasavallasta. 

Ugrin paikan on tarkoitus toimia suomalais-ugrilaisista kulttuureista kiinnostuneiden kohtaamispaikkana. Khakimovit tekevät arvokasta ruohonjuuritason työtä tutustuttaen paikallisia suomalais-ugrilaisiin kulttuureihin erilaisten tapahtumien kautta. He kutsuvat myös vieraita Venäjän suomalais-ugrilaisilta alueilta muun muassa vetämään erilaisia työpajoja.

Vuosi 2014 on lähtenyt tapahtumarikkaasti käyntiin Ugrin paikassa. On järjestetty useampia udmurtteihin liittyviä kulttuuritapahtumia. Khakimovit ovat myös tehneet monia kouluvierailuja lähialueen oppilaitoksissa kertoen udmurteista. Venäjältä on vieraillut niin yksittäisiä henkilöitä kuin ryhmiä. Ruokakurssia on ollut vetämässä tunnettu udmurttikokki ja esiintymässä niin taiteilijoita kuin muusikoitakin. Udmurtialaisille opiskelijaryhmille on järjestetty esimerkiksi journalistiikan kurssi ja seminaari koulutuksesta Suomessa. Tulevaisuudessa Khakimovien tarkoitus on laajentaa tapahtumia udmurteista myös muihin suomalais-ugrilaisiin kansoihin. 

 

Sippola sijaitsee Kouvolan ja Kotkan välimaastossa. Kouvolasta matkaa on noin 30 kilometriä ja Kotkasta noin 45 kilometriä. Kylä on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, koska siellä maantiehen tukeutunut kylärakenne on säilynyt hyvin. Kylän maamerkkejä ovat 1600-luvulla perustettu kartano ja 1800-luvun lopulla rakennettu uusgoottilainen tiilikirkko. 

Ugrin paikka sijoittuu Sippolan kylän keskustaan entisen Pub Wilhelmiinan taloon. Tiloissa on hyvät mahdollisuudet järjestää esimerkiksi kokouksia ja erilaisia tapahtumia. Talossa on myös erilliset majoitustilat vieraille. Majoituspaikkoja on yhteensä 12 henkilölle. Sauna lämpiää vieraille ja aamiainen kuuluu majoitukseen.

Sukukansojen ystävät ry suosittelee lämpimästi Ugrin paikkaa lähimatkailukohteena. Kiitos Khakimovien perheelle vieraanvaraisuudesta ja onnea tulevaan toimintaan!

Khakimovien perhe, Iljaš (vas.), Svetlana, Sabina ja Eduard, Sippolan joulumyyjäisissä.

Teksti ja kuvat: Kirsi Hafeez

   
Lue Ugrin paikasta muualla internetissä:
 

Artikkeli Kouvolan sanomissa 21.5.2014

http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2014/05/21/Sippolaan+avattiin+kulttuurikeskus+Ugrin+paikka/2014217401767/4

Blogikirjoitus 19.10.2014:

http://kotonakaikkialla.blogspot.fi/2014/10/ugrin-paikka-ja-udmurtialaista-ruokaa.html

Tietoa majoituksesta:

http://www.booking.com/hotel/fi/guest-house-ugrin-paikka.fi.html?aid=357010;label=gog235jc-hotel-XX-fi-guestNhouseNugrinNpaikka-unspec-fi-com-L%3Afi-V%3A0CCIQFjAA-O%3Aunk-B%3Aunk-N%3AXX-S%3Abo;sid=9dd207418ee988053bc3a4d34ce93b3a;dcid=4;dist=0;type=total&

---

[1] Udmurtialainen keitto, joka sisältää vihanneksia, lihaa ja pastaa.

[2] Karjalanpiirakoita muistuttavat piirakat Udmurtiasta. Täytteenä voi olla niin vihanneksia, sieniä kuin lihaakin.

Obinitsa on vuoden 2015 suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki

Suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki on MAFUN:n (Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liitto) vuonna 2013 aloittama projekti, jonka tarkoituksena on vahvistaa suomalais-ugrilaista identiteettiä, lisätä tietoisuutta suomalais-ugrilaisista kansoista ja kielistä sekä elvyttää paikallista kulttuurista, ekonomista ja sosiaalista kehitystä. Vuoden 2014 kulttuuripääkaupunki oli Bygyn kylä Udmurtiassa. Bygyn tapahtumista voi lukea täältä. Vuoden 2014 kilpailussa finalisteiksi selvisivät Obinitsa, Veszprémin kaupunki Unkarista sekä Vuokkiniemen kylä Karjalan tasavallasta. Elokuussa 2014 Helsingissä pidetyssä finaalissa MAFUNin nimittämä kansainvälinen tuomaristo valitsi vuoden 2015 kulttuuripääkaupungiksi Obinitsan. Lokakuussa Bygyssä järjestetyssä sukukansapäivän juhlassa Obinitsan delegaatio vastaanotti Bygyltä kulttuuripääkaupungin symbolin, lintuveistoksen.

07.01. järjestettiin Obinitsassa, Setomaalla vuoden 2015 suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupungin avajaiset. Tapahtuma osui setokaisten joulun (setoksi: talsipühä') kanssa samalle päivälle, joten päivä oli kaikin puolin juhlallinen. Avajaiset järjestettiin Obinitsan entisessä koulussa, nykyisessä kyläkeskuksessa. Juhlasali oli täynnä aina ovelle asti ja satojen vieraiden joukossa oli runsaasti setokaisten punavalkeita kansallispukuja, jotka värittivät yleisöä.

Avajaisten pääohjelmana olivat eri tahojen puheet. Setokaisten seremoniallinen johtaja ülembsootska toivotti vieraat tervetulleiksi, jonka jälkeen puhuivat järjestäjien ja setokaisten järjestöjen edustajat. Jopa Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves oli kutsuvieraiden joukossa ja hän piti puheen, antaen tunnustusta setokaisille heidän kulttuurinsa ja omaperäisyytensä säilyttämisestä. Myös Viron sisäministeri sekä Viron parlamentin (Riigikogu) suomalais-ugrilaisen ystävyysryhmän edustaja tervehtivät juhlayleisöä, ja myös Suomen suurlähetystö oli lähettänyt tervehdyksensä tilaisuuteen. MAFUN:n (suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liitto) edustajat, puheenjohtaja Sampsa Holopainen sekä Oliver Loode pitivät myös puheet, niin kuin edellisen kulttuuripääkaupungin Bygyn sekä Vuokkiniemen edustajatkin. Puheiden välissä oli kulttuuriohjelmaksi jouluun liittyviä tapoja ja lauluja. Puheiden jälkeen nautittiin perinteisistä ruoista ja muiden vieraiden seurasta laulujen säestyksellä. Suurin osa puheista oli viroksi, mutta myös seton kieltä kuultiin.

Setomaalla järjestetään vuoden aikana yli 35 eri tapahtumaa. Suurimmat tapahtumat ovat juhannuksen jälkeinen Seto Folk sekä elokuun alun Setomaan kuningaskunnan päivä, joka on kulttuuripääkaupunkivuoden päätapahtuma. Obinitsa sijaitsee Kaakkois-Virossa, kolmen ja puolen tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta, mutta paikalle pääsee bussilla Võrusta.

Patrick O'Rourke & Sampsa Holopainen

Muualla verkossa:

www.obinitsa.net- – Kulttuuripääkaupungin kotisivut

www.youtube.com/user/obinitsa2015/ Obinitsan Youtube-kanava, sisältää myös videon avajaisista

Kirjoitus pohjautuu Taivaannaula-järjestön nettisivulla julkaistuun kirjoitukseen