Suomalais-ugrilaisten
kansojen nuorten liiton MAFUNin hallituksen kokous pidettiin
Petroskoissa ja Kinnermäessä Karjalan tasavallassa 18.–20.4.
Kokouksessa Sukukansojen ystävät ry:tä ja HYYn
Sukukansavaliokuntaa edusti liiton varapuheenjohtaja Sampsa
Holopainen. Lisäksi Helsingistä kokoukseen osallistui Helga
Siljander, jonka on tarkoitus tulevaisuudessa osallistua hallituksen
toimintaan saamelaisten edustajana.
Kokouksessa
käsiteltiin MAFUNin tulevaisuuden kannalta tärkeitä projekteja,
kuten toukokuussa New Yorkissa pidettävän YK:n alkuperäiskansojen
pysyvän foorumin yhteydessä pidettävää MAFUNin sivutapahtumaa ja
syyskuussa Siófokissa Unkarissa pidettävän Suomalais-ugrilaisten
kansojen maailmankongressin yhteydessä järjestettävää nuorison
pyöreän pöydän keskustelua. Lisäksi keskusteltiin MAFUNin
ulkopuolella olevien suomalais-ugrilaisten kansojen järjestöjen
saamisesta mukaan MAFUNin toimintaan sekä liiton muista
tulevaisuudensuunnitelmista.
MAFUNin kerähmöh
Petroskoil matkustimmo Helsingispäi maršrutkal. Lähtimmö matkah
toizargen 17. sulakuudu. Helgingispäi matkasimmo minä Sampsa
Holopainen i Helga Siljander Sukukanšojen ystävispäi dai Oliver
Loode U-Pööre-organizačijaspäi, ken oli Tallinnaspäi Helsinkih
tullu. Matku Helsingispäi Petroskoissah on ylen pitky, a hyvien
dovariššojenke ylen hyvä oli matkustua.
Petroskoil tulimmo
kolmanpiäl huondeksel. Meil algoi kerähmö, a minä ja Helga
televiisoras mugah olimmo, meijänke karjalan kielel haaštattelu
tehtih. Siis menimmö kerähmöle dai pagisimmo MAFUNin dielois.
Jälles kerähmön kohtasimmo karjalašten da vepsäläšten
organizačijoloinke, hyö paistih heijän ruavos. MAFUNin kerähmöidy
ylen suvaičen sendäh, što tärgeis dielois pagisemmo, a sendäh
toože, što siä ollah ylen hyvät dovariššat. Nygöi mugah hyvä
oli suomelais-ugrilašten riztikansoloinke tavata. Tavariššat,
MAFUNin aktivištat, tultih kerähmöh Permin Komispäi,
Mordoviaspäi, Udmurtiaspäi, Moskovaspäi, Piiterispäi.
Neljäzargen
kävimmö Nuoren Karjalan ylen čomas toimištos dai jälles muzeis,
kus oli näyttelys vepsän rahvahan vahnas kultuuras. Ylen hyvä oli,
što vepsän kelel mugah oli näyttelys!
Siis lähtimmö Kinnermägeh. Neče on ylen čoimaine karjalaine
kylä. Äijän on sie vahnoi taloloidu da ylen čoma, vahnu časounu.
Nadežda Kalmykova, ken nečes kyläs eläy da ruadau, näytti meil
kylän taloidu da muzein i pagiz äijän štarinua kylän
histourijas. Ildazel muštas kylys piäsimmö käymäh. Piätinčän
huondeksel pidimmö vie kerähmöä Kinnermäes, siis lähimmö
järelleh Petroskoin linnah. Siä piettih karjalan da vepsän
kirjakielten päivy, järještöjen riztikanzat paistih heijän
ruavos karjalan da vepsän kielten niškoil. Kuulimmo mugah
karjalankielišty rap-muusikua, Ondrei-nimine brihaine räppäz meil
hänen muamonkielel.
Piätinčän
ildazel lähtimmö järelleh Helsinkih. Matku meni ylen čomasti,
äijän oli meil dieluo, kus pagisimmo Oliverin dai Helganke. Hyvä
oli meijän MAFUNan kerähmö, hyvis dielois da projektilois
pagisimmo: New Yorkin suomalaz-ugrilaizeš päiväš,
Suomalais-ugrilašten rahavahien muailmankongressis, kumbaine
Vengrijas pietäh syksyl, a monis projektilois. Duumaičemmo MAFUNis,
što ylen tärgie dieloi on suada Vengrijan, saamen, liiviläšten da
kveenilöin rahvahat MAFUNin yhteiseh ruavoh. Meil äijän on ruavuo
vie, što voimmo heijät meijänke ruatamah suada. A ylen hyvä on,
što kontaktiu jo on äijän rahvahanke. Saamen rahvahaspäi Helga
meil nygöi mugah tulou yhteiseh ruavoh.
Kerähmös
ylen suuret passibot tahommo sanuo Nuori Karjala-järještöl,
Aleksei Tsikarevil, Natalja Pellisel da toižil aktiiveil, što hyö
piettih meil nečen kerähmön da programmua järještettih. Mugah
minun da Helgan kiändäjät ylen hyvin ruavettih, heil toože suuret
passibot! Nadežda Kalmykoval suuret passibot, što häi meil
Kinnermäen čomua kyliä ešitteli.
Sampsa
Holopainen
Inspirašuvnna
Petroskois!
Mu
guhkesáigásaš niehku ollašuvvai dán jagi cuoŋománus, go bessen
mátkkoštit Karjalai, Petroskoi. Petroskoi lea Karjala dásseválddi
oaivegávpot Oarjedavvi Ruoššas. Doppe ásset vuollel 300 000 ássi.
Petroskoi, ja oba Karjala dásseváldi, lea suomaugralaš
perspektiivvas miellagiddevaš: doppe sáhttá gullat, ruoššagiela
lassin, suoma-, karjalaš- sihke vepságielaid. Karjalaš- ja
vepságielat leat lahka suomagiela, jopa nu, ahte suopmelaš ádde
áibbas bures olbmo, guhte hállá karjalašgiela. Karjalašgiella
dilli lea veahá seammalágán go sámegielaid: ii leat dušše okta
giella, muhto máŋggát gielat ja dialeavttat, mat leat buot
áitatvulosažžat.
Mátki
Helssegis Petroskoi ádjánii guoktenuppelot diimmu. Mii leimmet
jođus minibussen. Go lea mátkkoštan oba eallima Sámis máttás,
mátki Ruošša beallái busse mielde ii sáhtte leat nu vearrái,
jurddašin mun. Iige mátkki bistin leat gal miige hástalus, go
mátkkoštá somás olbmuiguin! Mu lassin busses leigga guokte
hearrásolmmáiolbmo: Sampsa Holopainen ja Oliver Loode. Sampsa
doaibmá Sukukansojen ystävät searvvis sihke MAFUN:as
várresátnejođiheaddjin. Oliver lea esttelaš suomaugralaš
aktivista U-Pööre searvvis. Mun ieš doaimman Sohkaalbmogiid
ustibat (Sukukansojen ystävät ry) searvvis dábálaš lahttun. Lean
hálidan searvat Sohkaalbmogiid ustibiidda, go lean beroštuvvan
suomaugralaš máilmmis, uralalaš gielain sihke Ruošša kultuvrras
ja ruoššagielas (vaikko studerenge teologiija).
Lean
fuomášan, ahte sámit obalohkái váilot suomaugralaš
searvigiettis. Lean smiehttan olu, manne lea nu. Lean jurddašan,
ahte mii sámit leat hálidan profileret iežaimet eanet
máilmmiviidosažžat álgoálbmogiidda go suomaugralaš álbmogiidda.
Dan dihte sápmelaččaid ovttasbarggu fokus lea leamašan jo guhká
Eurohppá olggobealde: Amerihkkás, Kanadas ja Ođđa Zealánddas.
Suomaugralaš máilbmi (Unkari, Estlánda, Látvia, Suopma, Norga ja
Ruoššá) lea veahá nugo vahágis báhcán eret dan ovttasbarggus.
Lean sápmelaččan hálidan vuolgit mielde suomaugralaš
ovttasbargui, dasgo dasa lea dárbu.
Busses
lei bures áigi ráhkkanit, hupmat ja juhkat vuola, mii Ruošša
bealde lea njálgasot ja hálbbit, go Suomas. Geainnut Petroskoi
Ruošša bealde ledje heajut; orui dego oktage ii lean fuolahan dain.
Beannot diimmu oađđima maŋŋá joavddaimet Petroskoi. Iđit lei
čabbá ja ieš gávpot vel čábbasot: Petroskoi lea fiinna,
modearna gávpot, man arkiteaktuura lea erenomáš miellagiddevaš.
Ledjen ovddalgihtii jurddašan, ahte Petroskoi lea unna, geafes
váivváš ja ránes gávpot, muhto dathan leage áibbas earálágán.
Dieđusge geainnut eai leat nu buori ja go vuolgá gávpoga
olggobeallái, oaidná geafivuođa ja šliđagan dáluid.
Mii
leimmet boahtan Petroskoi MAFUN:a čoahkkimiidda. MAFUN lea
suomaugralaš álbmogiid nuoráid organisašuvdna (eŋgelasgillii
The
Youth Association of Finno-Ugric Peoples). MAFUN lea
gáhttuorganisašuvdna, masa gullet máŋggát suomaugralaš
searvvit, ovdamearkka dihte Sukukansojen ystävät, gos mun lean
mielde. MAFUN lea riikkaidgaskasaš, ja dasa gullet olbmot Estlándas,
Suomas ja Ruoššas. Eanaš oassi suomaugralaš álbmogiin (mat leat
oktiibuot sullii golbmalogi) ássá Ruoššas, gos gávdnot
karjalaččat, inkeraččat, marilaččat, komilaččat, udmurttat,
nenetsat ja nu ain. Nu ahte eanaš oassi sámiid giellafulkkiin
ásságe Ruoššas, iige Estlándas, Suomas ja Unkaris! Go lean
universitehtas lohkan dáid áššiid birra, oahpán ođđa ja
oahpásmuvván olbmuidde, orro dego livččen gávdnan kássa dievva
árdnaid. Dego livččen gávdnamin ruovttu?
Nu
mii leimmet stuorra MAFUN joavkkun Petroskois golbma beaivve. Orui
dego áigi bissánii, go lei nu somá ja ollu olbmot – ja gielat!
Hálaimet eŋgelasgiela, ruoššagiela, suomagiela, karjalašgiela ja
esttegiela. Ja maŋimuš eahkedis, ruoššalaš toasttiid maŋŋá,
ledjen doallan iežan sága sáme- ja eŋgelasgillii, seahkálagaid.
Oron muitimin, ahte dáiden bovdet MAFUN Savvonii.
Nuori
Karjala searvvi aktivistat ledje ordnen midjiide hui buori prográmma.
Nuori Karjala searvvi njunušolbmot, Aleksei, Alina, Natalia Antonova
ja Natalia Pellinen, hállet ruoššagiela lassin maiddái
suomagiela, nu ahte lei álki singuin kommunikaseret ja ordnet
áššiid, ovdamearkka dihte visumaid ja logistihkká. MAFUN:a
čoahkkimiid lassin oahpásmuvváimet eará nuoraid
organisašuvnnaidde, mat doibmet Karjalas, finaimet vepsálaš
dáiddačájáhusas ja vulggiimet sávdnut ja ijastallat smávva
gillážii, Kinermai. Maŋimuš beaivve oassálastiimet
dilálašvuhtii, mii lei oamastuvvon karjalaš ja vepsálaš
gielaidde. Vaikko Ruoššas lea ollu váttisvuođat ovddidit iežas
eamiálbmoga giela (jus dat lea eará go ruoššagiella), munnje
bázii govva, ahte dat searvvit, mat fuolahit giela ja kultuvrra
ealáskahttima beales, leat progressiivalaččat ja dynamalaččat.
Ožžon
Petroskois ollu inspirašuvnna dasa, maid mii sámit sáhttit dahkat
ovttas, ovdamearkka dihte Helssegis, gos sámit leat ollu. Ruošša
bealde skandinávialaš olmmoš ádde konkrehtalaččat atnit árvvus
čoahkkanan- ja sátnefriijavuođa. Ii leat lahkage čielga ášši,
ahte olmmožis lea vejolašvuohta ovddidit iežas, čearddalaš,
giela. Vaikko Petroskois (ja oba Ruoššas) lea hástalusat bargat
aktivistan (suomaugralaš máilmmis), doppe gávdno ollu motivašuvnna
ovttasbargui. Dan seammá motivašuvnna hálidivččen oaidnit
maiddái sámiid gaskas suomaugralaš álbmogiid ektui. Mis lea juo
sámediggi, ruhta, giellabeasit, ja buot eará systemat. Resurssat
gal gávdnojit, jus lea beare miella bargat ovttas. Maid mii vel
vuordit?
Ruošša
lea juo ráhkkanan.
Dearvvuođaiguin,
Biennaš
Jon Jovnna Piera Helga
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti