Esimerkiksi Marinmaalla tunnettu marilainen historioitsija Ksenofont Sanukov tutki joukkohautoja, joihin vainojen paikallisia uhreja oli haudattu. Hän oli Memorialin Marinmaan osaston pitkäaikainen johtaja. Pelkästään Marinmaalla on tämän toiminnan tuloksena tunnistettu vainojen uhreja noin 10 000. Karjalassa Juri Dmitrijevin johtama Memorialin retkikunta löysi salassa pidetyn Sandarmohin hautapaikan vuonna 1997. 1930-luvulla paikalla kohtasivat loppunsa monet sukukansojen edustajat, jotka oli lähetetty Karjalaan leireille. Karjalassa on tapettu muun muassa inkeriläisiä, karjalaisia ja udmurtteja.
Dmitrijev pidätettiin tekaistujen syytteiden perusteella vuonna 2016. Venäjä on alkanut suhtautua tällä vuosisadalla yhä kielteisemmin historian ikävien totuuksien tutkimiseen. Memorial aiottiin lopettaa jo vuonna 2014. Uudet lait niin sanotuista ulkomaalaisista agenteista vaativat muun muassa Memorialia itse ilmoittamaan kaikessa toiminnassaan, että heidän työssään on kyse ulkomaalaisesta agentista. Nyt Memorialia vastaan käydään oikeutta sen lakkauttamiseksi muun muassa siksi, että se ei ole tätä järjetöntä ilmoitusvelvollisuutta noudattanut niin kuin laki määrää. Laki on tosin epäselvä, eikä se anna riittävän yksityiskohtaisia ohjeita ilmoitusvelvollisuudesta.
Memorialin lopettamishanke on ennennäkemätön yritys tukahduttaa kansalaisyhteiskunta Venäjällä. Memorial puolustaa nykyään ihmisoikeuksia meidänkin aikamme Venäjällä havaittavissa rikkomuksissa. Lakkauttamishanke on saanut paljon arvovaltaista kritiikkiä maailmalla. Sukukansojen ystävät ry pitää lakkauttamista uhkana sukukansoillemme. Heillä on ehdottomasti oltava oikeus historiaansa ja sen tutkimiseen.
Esa-Jussi Salminen (hallituksen jäsen),
Aleksi Palokangas (varapuheenjohtaja)
& Sukukansojen ystävät ry:n hallitus
