Suomalais-ugrilaisten kansojen eepokset Kuhmossa 21.3.2023

 

Suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumat Kuhmossa jatkuvat. Maaliskuussa Juminkeko järjesti eeposseminaarin. Paikan päällä väkeä oli pienimuotoisessa yhden päivän seminaarissa Juminkeon auditoriossa parisenkymmentä, mutta tilaisuus on taltioitu Juminkeon YouTube-kanavalle, ja se löytyy haulla Epic Poetry Seminar tai osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=xCV0nQlFzoY!

Virantanazin tekijät ja suomentajat vasemmalta alkaen: Juminkeon toiminnanjohtaja Olga Zaitseva, Juminkeko-säätiön puheenjohtaja Markku Nieminen ja eepoksen laatija Nina Zaitseva.

Tilaisuudessa oli tarkoitus pohtia eeposten merkitystä identiteetin luojina. Samalla tilaisuus oli myös Arvo Survon viimeisimmän eeposteoksen, Inkerinmaan ja Karjalankannaksen eepoksen Iku-Ruotus julkaisutilaisuus.

Aluksi Helsingin yliopiston dosentti tutkija Joonas Ahola esitti perusteellisen tieteellisen johdatuksen aiheeseen eeposten merkityksestä identiteetin luojana.

Nina Zaitseva on tunnettu ja monipuolinen vepsän kielen tutkija ja edistäjä.

Tämän jälkeen filologian tohtori, vepsäläinen Nina Zaitseva kertoi laatimansa vepsäläisten Virantanaz-eepoksen synnystä ja rakenteesta.  Sitten toinen tunnettu lähisukukansojemme eeposten tekijä Arvo Survo kertoi työstään inkerois-vatjalaisen eepoksen Pääskölintu – päivälintu ja uuden Inkerinmaan ja Karjalankannaksen eepoksen Iku-Ruotus parissa. Hän valotti myös laajasti omasta näkökulmastaan eeposten yleistä merkitystä.

Arvo Survo (oikealla) yhdistää kansanrunoutta ja kristinuskoa.

Lopuksi esiintyi Sukukansojen ystävät ry:n hallituksen jäsen Esa-Jussi Salminen laajentaen näkökulmaa etäsukukansojen eepoksiin. Etäsukukansojen eepoksista on suomeksi luettavissa kaksi: udmurttien Dorvyzhy Salmisen ja ersien Mastorava Raija Bartensin kääntämänä. Lisäksi tekeillä on suomennos komien Bjarmia-eepoksesta.

Suomennettuja suomalais-ugrilaisia eepoksia

Juminkeon toiminnanjohtaja Olga Zaitseva

Tiivis seminaari antoi hienon ja puhuttelevan yleiskuvan suomalais-ugrilaisista eepoksista, niiden merkityksestä eri aikoina sekä käännöstyön ja julkaisemisen haasteista. Kävi myös ilmi, miksi Kuhmo on todellakin ansainnut kulttuuripääkaupunkinimityksen ja miksi eeposseminaarin järjesti nimenomaan Juminkeko. Juminkeko on Juminkeko-säätiön ylläpitämä kulttuurikeskus, jonka tehtäviin kuuluu ensi sijassa Kalevalaan liittyvän kulttuuriperinteen vaaliminen. Sen toimintaan kuuluu myös suomalais-ugrilaisten eeposten julkaisu, mikä suomentajienkin kannattaa pitää mielessään.

 

Teksti ja kuvat: Esa-Jussi Salminen

Juminkeko alkukevään kourissa