Vierailuja:

maanantai 26. huhtikuuta 2021

Sukukansojen yhteistyö ongelmissa

Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi järjestetään 16.–18.6. Tartossa. Edellisen kerran kongressi järjestettiin Lahdessa vuonna 2016. Tällä kertaa tapahtumasta on suunniteltu hybridimuotoista, jolloin suurin osa osallistujista on mukana etäyhteyksien välityksellä. Tässä ratkaisussa on toki hyviäkin puolia: osallistujien määrä voi olla suurempi kuin ennen, ja osallistumiskulut ovat pienet. Koronapandemian aikana muutkaan vaihtoehdot eivät ole mahdollisia, joten varmasti on vain yritettävä järjestää kongressi parhaalla olosuhteiden sallimalla tavalla.

Sukukansojen ystävät ry on osallistunut tapahtuman valmisteluun Suomesta, ja lähettää kongressiin yhden delegaatin ja ainakin yhden tarkkailijan. Järjestömme on perinteisesti peräänkuuluttanut avoimen keskustelun tärkeyttä, ja vastustanut muodollisia ja seremoniallisia päätöksenteon käytäntöjä, joista ei lopulta seuraa minkäänlaista kehitystä. Olemme myös vaatineet osallistujien valitsemiseen liittyvän päätöksenteon avoimuutta, ja halunneet osallistujakunnan uudistuvan. Olemme itse toteuttaneet tätä esimerkiksi tulevan kongressin osalta siten, että järjestön oman delegaatin valinnassa nostettiin etusijalla kongressiin ensi kertaa osallistuvat. 

Myöskään Sukukansojen ystävien mielestä maailmankongressi ei ole täydellinen tapahtuma. Sitä on syytä uudistaa monin tavoin, mutta se on silti erittäin tärkeä keskustelukanava ja mahdollisuus luoda uutta yhteistyötä. Hyvin harvoin eri suomalais-ugrilaisten kansojen edustajia on näin laajasti samaan paikkaan kokoontuneina. Maailmankongressi on ainoa korkean tason poliittinen suomalais-ugrilainen tapahtuma, johon ottavat osaa myös suomalais-ugrilaisten maiden johtajat. Mahdollisista puutteistaan huolimatta kongressilla on kiistatta merkitystä.

Perjantaina 23.4. Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen liitto AFUN RF ilmoitti julkaisemassaan päiväämättömässä ja allekirjoittamattomassa kirjeessä, ettei se suosittele kongressiin osallistumista. Tämä käytännössä sulkisi valtaosan kansoista pois kongressista. Jää nähtäväksi, mikä on toteamuksen käytännön seuraus. Muutkin keskustelijat ovat jo ottaneet esille ilmoituksen poliittisen luonteen, kuten virolainen ihmisoikeusaktivisti Oliver Loode tilannetta kuvaili tuoreessa haastattelussa. Tänään maanantaina myös Ilta-Sanomat haastatteli kongressin järjestäjiä Suomessa, eivätkä hekään olleet tietoisia julkilausuman taustoista. Venäjän suomalais-ugrilaisten aktivistien reagoinnista päätellen ilmoituksella jäädä pois kongressista ei ole ruohonjuuritasolla juuri kannatusta. AFUN RF:n esittämät väitteet eivät myöskään pidä paikkaansa ainakaan Sukukansojen ystävät ry:n osalta. Mistä on siis kyse? 

Edellisen Lahdessa pidetyn kongressin aikana Venäjän federaatio supisti delegaatioiden kokoa rajusti uhattuaan ensin (jo silloin) olla lähettämättä kongressiin ketään, liittyen tiettävästi yleisiin EU:n ja Venäjän suhteiden ongelmiin. Aikaisemmin delegaatiot olivat olleet jopa noin 25 hengen suuruisia, mutta nyt jokainen kansa sai lähettää korkeintaan viisi edustajaa. Sukukansojen ystävät ry toivoo, että yhteistyö sukukansojen kanssa ei kärsisi yleisistä poliittisista suhdanteista, ja että maailmankongressi pidettäisiin täysimittaisena. 

Alla muutama kuva menneiden vuosikymmenien maailmankongresseista. Niitä on saatavilla jonkin verran enemmänkin Finna-palvelusta Museoviraston Suomalais-ugrilaisesta kuvakokoelmasta hakemalla. Myös kongressia järjestävän Konsultaatiokomitean verkkosivuilla on lisää kuvia ja materiaalia.

Suomalais-ugrilaisten kansojen toinen maailmankongressi, Budapest. Kuvaaja Ildikó Lehtinen, 16.8.1996. Museoviraston Suomalais-ugrilainen kuvakokoelma. CC-BY.

Naamioitunut esiintyjä karhunpeijaisnäytelmässä. Viidennen suomalais-ugrilaisen maailmankongressin vierailu Toorum-maa -ulkomuseossa, Hanty-Mansijsk. Kuvaaja: Ildikó Lehtinen, 30.6.2008. Museoviraston Suomalais-ugrilainen kuvakokoelma. CC-BY.

Saamelainen rap-artisti Áilu Valle esiintymässä seitsemännessä suomalais-ugrilaisessa maailmankongressissa Lahdessa. Kuvaaja: Palezik, 15.6.2016. Wikimedia Commons. CC-BY-SA.

Sukukansojen ystävät ry järjesti vuoden 2016 kongressissa myös varjokongressin, jossa haluttiin mahdollistaa erityisesti vapaa mielipiteenilmaisu. Varjotapahtuma järjestettiin reaktiona virallisen ohjelman jäykkyyteen. Puhujien joukossa oli muun muassa kirjailija Katri Kettu, ja Yle uutisoi tapahtumasta. Myös varjokongressin keskustelut pysyivät tiiviisti suomalais-ugrilaisten kansojen nykytilanteessa ja tärkeimmissä ongelmissa, kuten kongressin aikana julkaistuista twiiteistäkin näkyy. 

Viidessä vuodessa tarve tälle keskustelulle ei ole ainakaan vähentynyt, päinvastoin. Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi on yhtä ajankohtainen kuin ennenkin, ja rakentavan dialogin jatkaminen on välttämätöntä. 

Kesän kongressia mielenkiinnolla odottaen,

Sukukansojen ystävät ry

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti