Hallitus esittäytyy: Felix Mäkelä

 Tällä kertaa esittelyvuorossa on keväällä 2023 hallituksessamme aloittanut Felix Mäkelä.

Felix Mäkelä

1. Miten kiinnostuit suomalais-ugrilaista kielistä?

Lukiossa olin opiskellut lähinnä kieliä, pakollisten lisäksi venäjää ja espanjaa. Tiesin, ettei kiinnostusta riittäisi tutkintoon asti, joten rupesin mielekkään elämänkatsomustiedon tehtävän muistelun jälkeen kaivamaan netistä, voiko missään opiskella pääaineena Siperiassa puhuttavia alkuperäiskansakieliä, kuten hantia ja sahaa. En muista miten, mutta löysin hakukoneita laulattamalla nimenomaan Helsingin yliopiston saamentutkimuksen linjan (en edes Oulun yliopiston, mikä olisi kurssitarjonnan kannalta vastannut mielikuviani paremmin), joka oli osa suomalais-ugrilaisten kielten tutkintoa. Totesin saamelaisista oikeastaan mitään tietämättä saamentutkimuksen oikein kelvolliseksi vaihtoehdoksi, hain ja pääsin sisään. Kierin kandiohjelman sekä suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien maisteriohjelman läpi katumatta valintaani sekuntiakaan, suoraan teräväpiirtoisempaan kuvaan Pohjois-Euroopasta ja sen kielistä ja kansoista. 

2. Miten tulit Sukukansojen ystävien toimintaan?

Tapojeni vastaisesti (yllä mainittua prosessia lukuun ottamatta) löysin itseni tästä yhdistyksestä joskus ennen koronaviruspandemiaa oikein täysin hahmottamatta, mitä yhdistys teki, missä ja ketkä siellä olivat aktiiveina. Olin ollut yhdistyksen jäsenenä muutaman vuoden, ennen kuin tänä keväänä osallistuin toista kertaa yhdistyksen kevätkokoukseen ihan vain siksi, koska siellä oli tuttuja. Kokous taas päättyi tapojeni mukaisesti, eli innostuin tulevista tapahtumista ja toimintamahdollisuuksista ja lähdin puolispontaanisti hallitukseen. En maisteriksi valmistuttuani ollut enää ainejärjestötoiminnassa, enkä ollut pandemian jälkeen palanut muihin vapaaehtoiskuvioihin, missä olin pyörinyt aikaisemmin. Kalenterissa oli siis yhtäkkiä tilaa aivan uudenlaiselle sugreilulle.

3. Mitä tahdot sukukansatyöllä saavuttaa?

Etenkin Alkukoti-lehti sai minut lähtemään mukaan toimintaan. Olen täynnä ideoita ja visioita, joita toteuttaa nimenomaan sellaisessa lehdessä, jossa popularisoidaan suomalais-ugrilaisia kieliä ja kulttuureja suomeksi. Alkukoti tarjoaa areenan alan ammattilaisten popularisoidulle fennougristiikalle, suomalais-ugrilaisten tekijöiden -tai teemaisten teosten arvosteluille, vähemmistökieliselle sisällölle ja kaunokirjallisuudelle. 

Suomessa saisi suomentaa enemmän kaunokirjallisuutta muista uralilaista kielistä. Kaija Anttonen suomentaa ansiokkaasti pohjoissaamenkielistä kirjallisuutta Kieletär-kustantamollaan ja Alkukodin päätoimittaja Esa-Jussi Salminen kääntää, myös ansiokkaasti, udmurtista yhä enenevissä määrin. Mutta suomennokset tarvitsevat lukijansa, ja tekisin mielelläni töitä, jotta lukijat löytäisivät suomennetun suomalais-ugrilaisten kielten kirjallisuuden paremmin. 

Intoa riittää myös tapahtuminen järjestämiseen. Nyt on tekeillä sitsit, jotka ovat lauantaina 30. syyskuuta Helsingissä. Sitsit ovat akateeminen pöytäjuhla, jossa syödessä myös lauletaan parodiahenkisiä uudelleensanoituksia suosituista lauluista ja värssyistä. Sitsien teema on suomalais-ugrilainen disko ja tiedossa erityisesti lauluja eri suomalais-ugrilaisilla kielillä. Niiden jälkeen en edes vielä tiedä, mitä seuraavaksi. Pysykää siis kuulolla! 

Jyväskylään avattiin Viron herkkukauppa!

Sukukansojen ystävien Jyväskylän aktiivit kävivät vierailulla Viron herkkukaupassa kaupungin keskustassa osoitteessa Väinönkatu 36. Toukokuussa avattu kauppa otti vieraansa lämpimästi vastaan kauppias Jenni Mäenpään johdolla ja tarjoili mielenkiintoisen keskustelun virolaisesta ruokakulttuurista. 

Myyjänä työskentelevä Liudmila Kolomainen ja kauppias Jenni Mäenpää.

Mistä sait idean perustaa kaupan ja juuri Viro-aiheisen kaupan? 

– Olen ollut Viron herkkukaupan kauppiaana Tampereella helmikuusta alkaen. Idean kaupan laajentamiseen Tampereelta Jyväskylään sain Viron herkut -kaupasta, joka oli lopettamassa toimintaansa täällä Jyväskylässä. Olimme juuri suunnittelemassa toimintamme laajentamista Tampereen ulkopuolelle, joten tuo tilanne tarjosi meille hyvän mahdollisuuden laajentamiseen. Emme muutenkaan halunneet pitää kauppaa vain pienenä kioskina, vaan halusimme, että toiminta on laajaa. Kooltaan Tampereen Hämeenpuiston tuntumassa sijaitseva kauppa ja Jyväskylän kauppa ovatkin samankokoisia, kauppias Jenni Mäenpää, kertoo. 

– Olemme mieheni kanssa olleet pitkään kiinnostuneita Virosta ja sen ruokakulttuurista, ja suurin osa kaupan tuotteista on peräisin nimenomaan Virosta. Kauppa on saavuttanut myös sosiaalisen median puolella laajan seuraajakunnan. Facebookissa meillä on 2 500 seuraajaa ja Instagramissa olemme toki myös, Jenni jatkaa. 

– Viron herkkukaupan historia juontaa juurensa 2000-luvun alkuun, kun Suomeen alkoi tulla paljon virolaisia töihin ja muista syistä. Joten kauppa perustettiin heitä varten. Myöhemmin kauppa muuttui vuosien varrella sellaiseksi, että monet muutkin löysivät sen, kuten pakolaiset, venäläiset ja ukrainalaiset. Tuotteet alkoivat tulla tutuiksi myös suomalaisille, jotka innostuivat kokeilemaan uusia makuja ja ruokia ja halusivat tutustua erilaiseen kulttuuriin, taustoittaa Jenni. 

Millainen on suhteesi Viroon ja virolaiseen ruokakulttuuriin? 

– Suhteeni Viroon ja virolaiseen ruokakulttuuriin on läheinen. Olen aina ollut kiinnostunut Viron tapahtumista ja heidän ruokaperinteistään. Viron ruokakulttuuri on rikas, monipuolinen ja aika erilainen kuin Suomessa, ja minusta on hienoa tuoda sitä lähemmäksi suomalaisia. Ajattelen näin siitä huolimatta, että yrittäjälle hinnat ovat nousseet. Tämä on todellakin sen arvoista, sillä toimintamme on asiakkaillemme tärkeää, paaluttaa Jenni. 

Kuinka iso osa asiakkaistanne on Virosta: virolaisia tai vironvenäläisiä? 

– Aluksi meillä oli enemmän virolaisia asiakkaita, mutta nyt suomalaisetkin ovat alkaneet innostua tuotevalikoimastamme, joten suuri osa asiakkaista on suomalaisia. Lisäksi meillä on paljon asiakkaita Venäjältä, Ukrainasta ja muista Baltian ja entisen Neuvostoliiton maista, kertoo Jennin mies Tomi Mäenpää. – Kaikkia on nykyään tasaisesti, jopa aasialaisia, täydentää Jenni ja jatkaa: ”Tampereella on ehkä enemmän ukrainalasia ja virolaisia asiakkaina kuin Jyväskylässä”. 

Jyväskylässä asiakkaana on paljon opiskelijoita eri maista, kuten vaihto-opiskelijoita. Yliopiston ja monen muun oppilaitoksen läheisyys tuo heitä kauppaan. Tampereellakin monet opiskelijat ovat löytäneet kaupan. Asiakaskunta on muuttunut niin, että nyt ukrainalaisia on aika iso osa asiakkaista. – Suomalaisia on kuitenkin noin puolet, tietää tiskin takaa myyjänä työskentelevä Liudmila Kolomainen. 

Oletko huomannut, että suomalaisilla tai virolaisilla asiakkailla olisi jokin erityinen suhde Viroon?

– Olen pannut merkille, että monella suomalaisella ja virolaisella asiakkaalla on kyllä erityinen tunneside Viroon. Monet ostavat tuotteita, jotka muistuttavat heitä lapsuudestaan tai lomamatkoistaan Viroon. Viro on naapurimaana läheinen suomalaisille, ja sen kyllä huomaa työssämme, Jenni sanoo. 

Mitkä ovat suosituimmat tuotteenne? Osaatko arvioida, miksi juuri ne ovat suosittuja? 

– Suosituimmat tuotteemme ovat pelmenit, niin makealla kuin suolaisellakin täytteellä. Meillä on alun toistakymmentä erilaista pelmeniä myynnissä. Tuntuu siltä, että jokaisella asiakkaalla on niihin oma suosikkitäyte! Vaikka pelmenit ovat udmurttien perinneruoka, ne ovat suosittuja myös Virossa ja meillä, ehkä siksi, että ne ovat nopeita valmistaa. Pelmenimme tulevat Virosta ja Saksasta, ja on ollut hauskaa huomata, että virolaiset ostavat mieluusti virolaisia pelmeneitä ja esimerkiksi ukrainalaiset taas saksalaisia. 

Lisäksi erilaiset maitotuotteet, virolaiset leivät sekä juomat ja tällä hetkellä vesimelonit ovat suosittuja. Ne ovat tosi makeita ja suorastaan hittituote, tosin Uzbekistanista. Arvioisin, että juuri nämä tuotteet ovat suosittuja, koska ne tarjoavat ainutlaatuisia makuja ja tuovat asiakkaillemme palan Viroa kotiin. Tuotteet tulevatkin pääosin Baltian maista, enimmäkseen juuri Virosta. Myös saksalaisia tuotteita on myynnissä ja bulgarialaista Rose of Bulgaria -tuotesarjan merkkikosmetiikkaa, mikä on innostanut asiakkaita, sillä moni on tuonut niitä tuliaisiksi Bulgariasta. Valtaosa tuotteista ovat kuitenkin ruokatuotteita, Jenni toteaa. 

Kuva ei valitettavasti riitä kertomaan tuotevalikoiman monipuolisuudesta.

Entäpä sitten ne herkut, mitkä niistä ovat suosituimpia? 

– Jos herkuista puhutaan, niin siinä suhteessa suosituimmat tuotteemme ovat makkarat, jotka poikkeavat selvästi suomalaisista makkaroista. Myös virolainen Kalev-suklaa on suosiossa, lukemattomat erilaiset suolakurkut, marinoitu tomaatti, samoin kalatuotteet, kuten silakat ja kylmäsavustettu makrilli. Sitä ei saa Suomesta, vaan saatavilla on yleensä vain lämminsavustettua makrillia. Meillä on myös myynnissä kilohailia monenlaisissa liemissä. Siitä tehdään kilohailivoileipiä (vir. kiluvõileib), mikä on perinteinen osa virolaista keittiötä. Näin kesällä jäätelö on suosittu ostos, ja niissäkin makumaailman poikkeaa suomalaisista jäätelöistä, kertovat Jenni ja Liudmila. – Lisäksi kauttamme voi tilata esimerkiksi juhliin erilaisia kakkuja, jotka ovat Virossa omanlaisiaan, valaisee Jenni. 

Monet tuotteet tulevat myyntiin asiakkaiden toivomuksesta. Osa heistä on saattanut tutustua niihin Virossa ja pyytää niitä sitten tänne meillekin. Tällaisia tuotteita ovat tällä hetkellä erilaiset mehut, kuten kirsikkamehut, kertovat Jenni ja Liudmila. 

– Juomapuolelta myös virolaiset, georgialaiset ja saksalaiset erikoisoluet ovat suosittuja, samoin virolaiset limsat, Jenni sanoo. 

Nykyään monet erityisruokavaliot, kuten vegaaninen tai gluteeniton ruokavalio ovat suosittuja, ja luomutuotteet sekä superfoodit ovat suosiossa. Onko teillä myynnissä joitain tällaisia tuotteita, joita ostetaan paljon? 

– Auringonkukansiemenet ovat tosi suosittu vegaaninen tuote!, suosittelee Jenni. – Pyrimme jatkuvasti laajentamaan valikoimaamme asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Meillä on joitain vegaanisia tuotteita, kuten marjoja, suolakurkkuja, vesimeloneja ja monia juomia. Erikoisuutemme ovat kuitenkin yleisellä tasolla Baltian maista peräisin olevat tuotteet, ja ne ovat asiakkaidemme suosiossa. Jos asiakkaamme toivovat gluteenittomia tuotteita tai luomutuotteita, voimme myös tuoda niitä valikoimaamme, Tomi taustoittaa. – Lisäksi maustevalikoimamme on laaja, täydentää puolestaan Liudmila. 

Mitä virolaista ruokaa tai tuotettanne suosittelisit suomalaiselle, joka ei ole koskaan käynyt Virossa tai ei tiedä virolaisista tuotteista mitään? Entä sellaiselle suomalaiselle, joka on jo kokenut Viron-matkailija tai jopa asuu Virossa? 

– Suosittelisin suomalaiselle, joka ei ole koskaan käynyt Virossa tai ei tunne virolaisia tuotteita, maistamaan virolaista rahkaa. Se muistuttaa hieman raejuustoa ja sopii erinomaisesti aamupalaksi marjojen, granolan ja hunajan kera. Lisäksi suosittelemme pelmeneitä, jotka ovat nopea ja helppo lounasidea. Monet suomalaiset pitävät myös virolaisesta leivästä, jota ei ole saatavilla Suomessa. 

Sellaiselle suomalaiselle, joka on matkaillut paljon Virossa tai asuu siellä, suosittelisin maistamaan virolaista hapankaalia ja verivorsteja eli verimakkaroita. Nämä ovat perinteisiä virolaisia ruokia, joita syödään erityisesti jouluna. Lisäksi suosittelisin kokeilemaan virolaista juustoa, kuten sinihomejuustoa. Virossa juustokulttuurilla on pitkät perinteet ja valikoima monipuolinen. 

Suomalaiset asiakkaamme eivät kuitenkaan poikkea ostotottumuksiltaan muista asiakkaista – päinvastoin: he kysyvät usein suosituksia siitä, mitä kannattaisi ostaa. Siksi haluammekin, että tarjoamme asiakkaillemme makumaailman, joka on mahdollisimman monipuolinen, päättää Jenni. 

Niin tämänkertaisetkin asiakkaat kokivat: Viron herkkukaupan tarjonta oli varsin laaja ja tunnelma lämmin. Noukimme ostoskoreihimme esimerkiksi juomia, suklaata sekä suolakurkkuja ja matkamuistoksi saimme vielä pelmeneitä, sefiirejä ja kenties suurimman koskaan näkemämme vesimelonin, joka painoi lähes kymmenen kilogrammaa! Tänne palaamme vielä uudelleen! 

Aleksi Palokangas, puheenjohtaja
Iivo Kalijärvi, sihteeri