Konsta Zamjatin väitteli Venäjän suomalais-ugrilaisten tasavaltojen kielipolitiikasta

Konstantin “Konsta” Zamjatinin väitöskirja hyväksyttiin Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 18.1. Vastaväittäjänä toimi professori Peter Krauss Augsburgin yliopistosta ja kustoksena professori Janne Saarikivi. Väitöskirjan aiheena on “An Official Status for Minority Languages? A Study of State Languages in Russia's Finno-Ugric republics”. Zamjatinin väitös on monella tapaa merkittävä: se käsittelee ajankohtaista ja tärkeää aihetta, ja lisäksi Zamjatin on ensimmäinen Helsingin yliopistossa väitellyt udmurtti.

Väitöskirjassaan Zamjatin tarkastelee kielipolitiikka viidessä suomalais-ugrilaisessa tasavallassa: Karjalan, Mordovian, Udmurtian, Mari-Elin sekä Komin tasavalloissa. Kaikissa näissä tasavalloissa Karjalaa lukuunottamatta on paikallinen vähemmistökieli nimetty myös viralliseksi kieleksi, mutta käytännössä virallinen asema ei ole tuonut paljon käytännön muutoksia enemmistökieli venäjän paineessa. Zamjatinin mukaan suomalais-ugrilaisten kielten säilymisestä pitkällä aikavälillä ei ole takuita, vaikka niiden käyttöä julkisissa laitoksissa on yritetty lisätä. Toisaalta kielen virallisella asemalla on vahva symbolinen merkitys.

Tuore väitöskirja on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta https://helda.helsinki.fi/handle/10138/42394

Lisäksi väitöskirjan johdanto-osa on julkaistu erikseen Suomalais-Ugrilaisen Seuran ja Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen oppiaineryhmän yhteisessä Uralica Helsingiensia -sarjassa: http://www.sgr.fi/uh/uh6.html

Sukukansojen ystävät onnittelee Konstaa lämpimästi väitöksen johdosta! On hienoa, että uralilaisten kielten asemaa käsitellään yhä laajemmista näkökulmista, ja että alan huipulla on nyt myös itse uralilaisista vähemmistökieliyhteisöistä lähtöisin olevia tutkijoita.

Myös Konsta Zamjatinin 18.1. Helsingin Sanomissa ilmestynyt haastattelu kannattaa lukea: http://www.hs.fi/ihmiset/Udmurtti+oppi+kielen+mummoltaan/a1390000630584