torstai 16. tammikuuta 2014

Kieltä puolustamassa kymriläiselä sisula

Veilssiläisessä pikkukaupunnissa kuohhuu. Tammikuun 11. päivänä Bangorissa kokkoutu ylj 200 henkkii osottammaan mielttään. Väkmiärree voip pittee toila merkittävänä vuan nuin 16000 asukkaan kokosela paikkakunnala.

Mikä siitten suap pikkukaupunnin asukkaat raivostummaan niin, jotta näin monj uhrovvaa lauvantakpäiväsä kavula seisomisseen lakkaatit käsissään? Onko mikä suuryritös kenties lakkauttamassa paikkakunnala sijjaihtovvoo tehastaan ja saat immeiset ovat jiämässä työttömiks? Vai onko kaupunninjuohtaja jiänynä kiini lahjuksen ottamisesta ja nyt vuajittaan hänen erojjaan? Ei, kysymys ei ou mistään tällasesta.

Veilssissä elj Kymrissä kielleen suhtauvuttaan intohimosestik. Ies monta sattoo vuotta Englannin vallan alla olo ei ou suanuna paikalissii, ainakkaa kaikkii, luopummaan omasta kielestään. Tok kymrin kielen puhuma-aluve on supistuna siitä, millanen se olj suurimmillaan ja näilä aluvveila huastettaan nykkyy piäassiissa englanttii. Veilssistä löyttyy kuitennii suhteellisen suurriikkiik aluvveita, joila kymri on säilynä paikallisyhteisön arkikielenä ja joila kielen siirtyminen sukupolovelta toiselen jatkuu yhä luonnolista kautta - siten jotta kymrinkieliset vanhemmat huastaat puoskilleen kymrii.

Kymri jakkaa monniin muihennii mualiman vähemmistökielliin kohtalon siinä, jotta sitäkkii valtijo on yrittänä tukahuttoo aktiivisela sortopolitiikala. 1800-luvun loppupuolela kymrinkielisilen puoskilen ripustettiin koulussa kaullaan tikku, johon opettaja tek merkinnän aina kun puoskan kuulttiin huastavan kymrii. Päivän piättiiks merkinttöin miärä laskettiin ja rangastiin sitä pahemmin, mitä enemmän merkintöjä olj kertynä. Näin yritettiin kitkii puoskista kymrin kielj ja suaha heijät huastammaan keskennään englanttii.

Kymrinkieliset ovat kuitennii sitkiitä väkkii, eikä kielj hävinnä kokonnaan vaikka monet varmasti lakkasivattii huastamasta kieltä, jolla ei nähty olovan mittääk arvoja yhteiskunnassa, vuan jonka huastamista päinvastonj piettiin epätoivottavana. Toisen mualimansuan jäläkkeisinä vuosjkymmeninä kieljvähemmistöt alakovat monissa Eurroopan maissa vuattii valtijolta toimmii, jotka takkoisivat näihen jo henkhieverriin piestyin kielliin elinvoimasuuven. Veilssissä tämä liikehintä olj jopa poikkeuksellisen voimakasta.

1960- ja 70-luku olivat voimistuvan aktivismin kulta-aikkoo. Koko yhteiskunta olj sitä ennen rakentuna pelekästään englannin kielen ympärilen. Kymrin kieltä ei käytetty televisijossa, tienviitat olivat vuan englanniks, oikkeuvessa ei suanuna käyttee kymrii, koululoissa opetoskielenä olj englanti... Kai tämä pitj muuttook, mutta muutos ei tappautuna ihestään. Jonkun pitj alakkoo vuattii sitä.

Yhet tuhosivat englanninkielissii tienviittoja, toiset ajovat tahallaan polokupyörälä tien viärree puolta tarkotoksennaan suaha sakot ja siitten kielttäyttyy maksamasta niitä, koska sakkolappuu ei oltu kirjutettu kymriks. Aktivismi olj luajamittasta ja keinot mieljkuvitokselissii. Monet saivat syytteitä ilekivallasta ja joutuvat vankillaan. Mutta pikkuhiljjoo kymrin kielen asema alako paranttuuk. Kakskieliset tienviitat otettiin käytänttöön 1972 ja viis vuotta myöhemmin perustettiin kymrinkielinen ratijokanava. Kymrinkielissiin koululoihennii miärä kasvo koko aijan.

1980-luvun alussa konservatiivit pettivät vualjluppauksesa kymrinkielisen televisijokanavan perustamisesta, minkä seurrauksena aktivistit kielttäytyvät maksamasta tv-lupamaksuusa. Erräät jopa kiipesivät tv-mastoloihen ja tunkeutuvat stutijoloihen osottaakseen mielttään. Aktivismi olj niin voimakasta, jotta lopulta vuona 1982 mielenosottajjiin iäntä olj pakko kunnella ja perustettiin tv-kanava, joka yhä tänäkkii päivänä on olemassa ja lähettää melekkein vuorokauven ympär pelekästään kymrinkielistä ohjelmmoo.

Tänä pänä kymrin kielen asema on siis jo suhteelisen hyvä. Tienviitat ovat kaksikielissii koko Veilssissä, jopa niilä aluvveila jotka ovat englanninkielistynneet vahvasti jo ylj sata vuotta siitten. Nuin 24% veilssiläisistä puoskista käyp koulluu, jossa kymrin kielj on piäsiäntösenä opetoskielenä ja suurin osa kouluainneista opetettaan kymriks. Tilastoloihen mukkaan koko Veilssin asukkaista nuin 19% huastaa kymrii, joten lukuloita verttoomala nähhään joihenniik englanninkielissiinnii vanhemppiin laittavan puoskasa kymrinkielisseen koulluun, sillä hyö haluvvaat puoskasa oppivan englannin rinnala sennii kielen, jonka ossoominen avovvaa puoskalen oven asunjseutusa kulttuurriin ja historijjaan. Kaiken kymrinkielisimmilä aluvveila kymrii ossoomaton suattaa jopa tunttiik ihtesä ulokopuoliseks ja paikalisyhteissöön kuulumattomaks.

Täyvelistä vähemmistökielen paratiissii on kuitennii turha ehtii Veilssistäkkääk. Parannettavvoo löyttyy vielä melekosesti ja niin löyttyy immeissiikkii, jotka yhä ovat valammeita taistelemmaan kielelissiin oikkeuksiisa puolesta. Viimmosin vankillaan joutuna henkilö on Jamie Bevan, jollen miärättiin 35 päivvee vankkeutta vuona 2012 tämän kielttäyvyttyy maksamasta nuin tuhannen punnan sakkoloita.

Tapahtumaketjun panj alulen hallitoksen aikomus leikata kymrinkielisen televisijokanavan rahotosta jopa 94%:la ja yhistee sen lähetökset jonnii BBC:n kanavan ohjelmistoon. Käytännössä tämä ois tarkottana kymrinkielisen televisijotarjonnan romahusta lähes olemattommiin. Bevan murttautu rotestiks paikalisen kansaneustajan toimistoon yhessä toisen aktivistin kansa ja mualas sissään piässöytä iskulausseita seinilen. Lopulta aktivistin soittivat ihe polliisit paikalen.

Bevanilen rätkättiin sakot, mutta hiän kielttäyty maksamasta niitä. Perusteena olj, jotta oikkeuven piätös olj ykskielisestik englanniks kirjutettu, eikä Bevan suanuna piätöstä kymrinkielisenä, vaikka vuati sitä erikseen yhteesä kolome kerttoo. Bevan arvostelj muitenniik oikkeuslaitosta kymrinkielissiin asettamisesta epätasa-arvosseen asemmaan. Täysin kymrinkielinen oikkeuvenkäyntä on nimittäin maholista käytännössä vuan kaiken kymrinkielisimmilä aluvveila, kun tuas muuvala Veilssissä kymrinkielinen jouttuu ylleesä huastammaan oikkeuvessa tulokin välitökselä. Bevan pittää tätä ongelmana, sillä tulokin välitökselä huastaminen vuaranttaa suoran keskusteluyhteyven tuomariloihen ja syytetyn välilä ja maholistaa näin olten viärinymmärykset. Tämän juohosta assiinajajat neuvvoottii monesti kymrinkielissii assiikkaittaan alistummaan huastammaan oikkeuvessa englanttii.

Mutta palattaanpa tammikuun mielenosotokseen. Vuan muitammoo päivvee aijemmin olj Aled Mann käynynä liäkärissä 15-kuisen sairraan pikkupoikasa kansak. Liäkär olj kirjuttana resetin valammiilen pohjalen, jossa melekkein kai teksti olj kakskielisesti kymriks ja englanniks. Liäketuottiin nimen liäkär olj kirjuttana täsmälleen siinä englanninkielisessä muuvossaan, joka liäkepakkauksessakkii lukkoo. Mutta muitaman sanan, annosteluohjeen nimittäin, hiän olj kirjuttana vuan kymriks. Ja mikäpä oiskaan olluna sen luonnolisemp kieljvalinta, oljhaa kymri niin liäkärin kunj potillaanniik äitinkielj. Ja kaiken lisäks olttiinhaa senttään Gwynedissä - muakunnassa jossa kymrinkielissiin suhteelinen ossuus väistöstä on kaiken suurin koko Kymrissä. Aluvveelta löyttyy kyllii ja pikkukaupuntiloita, joissa kymrinkielissiin ossuus on jopa ylj 85%. Sielä jos missä luulis olovan maholista toimittoo kai assiit kymriks.

Mann asijjoi Morrisons-ketjun aptiekissa Gwyneddin suurimmassa kaupunnissa Bangorissa. Muun muvassa yljopistostaan juohtuin Bangor vettää immeissii puolleesa ettäämppeekkiik, eivätkä nämä tulokkaat ylleesä huasta kymrii. Tilastoloihen mukkaan vuan hieman kolommaasosa bangorilaisista osovvaa kieltä. Aptiekistakkaak ei ilemmeisesti löytynä yhtää kieljtaitosta työntekkiitä, sillä Mann sai sielä tylyn kohtelun. Liäkkeitä ei annettu, sillä osa resetissä olovasta tekstistä olj kirjutettu vuan kymriks. Sekkääk ei avittana, jotta liäketuottiin nim olj englanniks. Viis sannoo kymrii annosteluohjiissa riitti siihen, jotta aptiekki ei suostuna myömmään liäkettä ennen kunj Mann hankkis kokonnaan englanninkielisen resetin.

Mann kierti läp muut lähseuvun aptiekit, mutta niistä ei löytynä lainkkaa tarvittuu liäkettä. Niinpä hiän ei voinuna muutakkaa kunj palata liäkärin vastaanotolen, pyyttee tätä kirjuttammaan englanninkielisen resetin ja palata aptiekkiin, josta hänet muitammoo tunttii aijemmin olj tylysti kiännytetty pois. Lopulta liäke suattiin, mutta puoska joutu seurroovana päivänä sairallaan. Onneks kysek ei kuitenkkaak olluna mistään vakavasta, mutta maholisesti tältääkkii sairalassa käynnältä ois vältytty kokonnaan, liäke jos ois suatu aikassiin.

Ei männynä aikkookkaa, kun tieto Mannin kohtelusta alako levitäk. Pijan järestettiin mielenosotos aptiekin eissä ja samala viikola vielä toinen suuremp - juur se josta alussa kirjutin. Veilssissä immeiset ovat tietossii siitä, jotta oikkeus suaha palavelluu omala kielellään omassa muassaan on perustavvoo luattuu olova immeisoikkeus.

Kymrinkieliset vuattiit nyt, jotta yksityissektorinnii pittää ottoo huohmijjoon heijän tarppiisa suaha palavelluu kymriks. Yritöksiin pitäs rekrytoitinnassaan ottoo huohmijjoon palakattavviin henkilölöihen kieljtaito, jotta vastoovankaltasilta tappauksilta vältyttässiin tulovaisuuvessa. Ja jos millä yritökselä on niin huono rekrytointapolitiikka, jotta henkilökunnan kieljtaittoon ei kiinitetä huohmijota, niin eikö yritöksen pitäs ihek ottoo vastuu ongelmatilantteissa ja pyrkkii selevittämmään tilanne assiikkaan kannalta maholisimman vaivattomala tavala? Eikö aptiekista esjmerkiks oltas voitu oma-alotteisesti soittoo johonnii tulokkauspalavelluun tahe vaikka selevittee netin avula, mittee kysseiset viis sannoo resetisä tarkottaat? Tahe siitten oltas vuan voitu luottoo assiikasseen, jotta hiän ihek ymmärttää annosteluohjiin, joka on kirjutettu hänen äitinkielellään, eikä sitä tarvihe hänelen sen enempee selitteek...

Mielenosotoksen lisäks sosijaalisessa metijassa on levitelty kysseisen aptiekkiketjun assiikaspalavelun puhelinnumerruu ja kehotettu maholisimman monttoo immeistä soittammaan sinne ja kertommaan, jotta hyö pittäät kymrinkielisen palavelun suamista Veilssissä tärkkiinä kielelisenä oikkeutennaan. Kymrinkieliset näyttäät ossoovan orkanisoija erlaista aktivismii noppiilakkiik aikataulula niin, jotta siihen suahhaan kuitennii osalistummaan merkittävä miärä immeissii. Osa heistä on lisäks olluna valamis jopa rikkommaan lievästi lakkii taistelussa kielen aseman parantamiseks. Immeissiin kohistuvvaan väkvalttaan hyö eivät kuitenkkaa koskaak ou ryyhtynneet, ja hyvä niin!

Heijän taistelusa on ihhailtavan miärätietosta, ja ylleesä hyö ovattii lopulta suavuttanneettii tavotteesak. Valtijovalta ei suinkkaak ouk olluna innola parantamassa kymrin kielen asemmoo ihan hyvvee hyvvyyttään, vuan parannuksiin taustala on aina olluna voimakas ja luajamittanen kansalaisaktivismi, jolla immeiset ovat näyttänneet, jotta hyö toila vuattiit muutoksii eivätkä lopeta taistelluusak ennen kunj muutokset toila on totteutettu. Voisivatko mualiman muuttii kieljvähemmistöt ottoo mallii kymriläissiin sisusta?

Jani Koskiin
Vähemmistökielj- ja murreaktivisti
Sukukansoin ystävviin hallitoksen jäsen


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti