Sukukansojen ystävät ry:n edustajana osallistuin Narvassa 17.–18. helmikuuta järjestettyyn tapahtumaan, joka koostui pienimuotoisesta konferenssista, kirjallisuusillasta, kirjanäyttelystä ja konsertista.
Unkarin kansallisrunoilija Sándor Petőfi on maailmalla yksi tunnetuimpia suomalais-ugrilaisia runoilijoita ellei peräti tunnetuin. Tänä vuonna hänen syntymästään tulee kuluneeksi jo 200 vuotta. Tarton yliopiston Narvan yksikkö muisti tätä vuosipäivää ja järjesti yksikön unkarilaisen viron kielen lehtorin Szilárd Tóthin johdolla kansainvälisen tapahtuman runoilijan kunniaksi.
 |
| Tarton yliopiston Narvan yksikön modernismin ja perinteiden yhdistelyä (tämä ja seuraava kuva) |
 |
Szilárd Tóth on pitkän työuran ulkomailla tehnyt unkarilainen fennougristi, joka on Narvan lisäksi työskennellyt mm. Udmurtian valtionyliopistossa unkarin kielen lehtorina vuosina 2004-07. Hänen johdollaan Narvassa on järjestetty usein erilaisia konferensseja: jo perinteeksi on muodostunut Mikael Agricolan päivän konferenssi keväällä.
 |
| Szilárd Tóth |
Vaikkakaan konferenssi ei ollut kovin suuri se antoi hyvän mahdollisuuden tavata ihmisiä ja saada uutta tietoa unkarilaisten suuresta runoilijasta. Unkarista saapuneet vieraat käsittelivät esitelmissään muun muassa runoilijan saamaa vastaanottoa muissa Euroopan maissa, hänen teostensa kääntämistä suurille eurooppalaisille kielille sekä runoilijan museon toiminnasta juhlavuonna. Virolaisista hungarologeista Piret Norvik kertoi Sándor Petőfin runojen vironnoksista ja Anu Nurk unkarilaisista aiheista virolaisessa runoudessa.
 |
| Anu Nurk on unkarin asiantuntija ja vuoden 2000 fennougristikongressin sihteeri |
 |
| Iloiset ystävät, Narvan inkerinsuomalaisten seuran yhtye |
Aulassa on näyttely suomalais-ugrilaisista eepoksista. Saimme esimerkiksi tietää, että unkarilainen János Pusztay on vastikään kirjoittanut samojedien eepoksen kansanrunousaineiston pohjalta. Perinteiseen tapaan Narvan inkeriläisten kuoro Iloiset ystävät lauloi sikermän suomalaisia lauluja. Allekirjoittaneen lisäksi Suomesta osallistui etänä Irene Wichmann, joka esitelmöi Petőfin runojen suomalaisista kääntäjistä ja käännöksistä. Itse kerroin vapauden teemasta udmurttilaisen kirjailijan Kedra Mitrein teoksessa Raskas ies. Vapaus oli myös Sándor Petőfin runouden kantavia aiheita, mutta olosuhteet kahdella kirjailijalla olivat kovin erilaiset.
Esa-Jussi Salminen
